keskiviikko 20. heinäkuuta 2016

Välitilassa...

Joko painokoneet paukuttavat Pyhää petoa parhaillaan tai sitten se on jo matkalla, en tiedä, mutta yli puolitoista kuukautta kesää on kulunut viimeisestä blogauksesta.

Seuraavan romaanin alkuja on pörrännyt ympärillä kuin perhosia. Mikä niistä ottaa kiinni? Mistä kuroutua eteenpäin? Todellisia ongelmia siis, mutta sitten ratkaisin asian ottamalla haaviini hellävaraisesti kolme hyvin erilaista perhosta ja sen jälkeen olen risteytellyt niitä keskenään — ja jotain on selvästi kehitteillä.

Olen antanut itselleni luvan kirjoittaa tai ainakin sormiharjoitella, mitä vapaammin sen parempi. En tiedä vielä, tuleeko aihiosta / aihioista muuta kuin ohuehko pino liuskoja, joiden kääntöpuolta voi sitten myöhemmin käyttää muistiinpahoihin, vai ottavatko ne sekä tulta että tuulta alleen, vai lennähtääkö eteeni jonakin päivänä tahi yönä perhonen, joka on kaikessa kauneudessaan ja kauheudessaan vastustamaton.

#kirja sivustolle on ilmestynyt näyte Pyhästä pedosta: 22 ensimmäistä sivua, mukana kannet ja alkutilpehöörit, omistuksineen kaikkineen. Linkkiä klikkaamalla avautuu tuo näyte pdf-muotoisena.

Olkaapa hyvät!

Mieli suuntaa jo uuteen, mutta vanhankin kanssa on elettävä. Tai kaikkien vanhempien. Toisaalta, kun kirja lopulta julkaistaan, kun siitä kaikesta tulee käsinkosketeltavaa konkretiaa, silloinhan vasta kirja todellisuudessa syntyy — lukijoiden mielissä ja toivottavasti keskusteluissa ja mediassa. Se mikä kirjan synnyttäjälle alkaa jo olla menneen kevään lumia on vasta saamassa päivänvalon! Mikä omituinen ammatti.

Olen tietenkin enemmän kuin innoissani pian alkavasta syksystä. Pyhä peto esittäytyy sovitusti jo Kirjaklubilla (Ravintola Dubrovnik, 18.08.), Käpylän kirjastossa (Käpylä, 06.09.), Roosalupilla (Hotelli Tammer, 20.09.) sekä Helsingin kirjamessuilla (26.-29.10.).

Nähdään!

4 kommenttia:

  1. Sami, olen myyty!!!

    Tässä: http://leenalumi.blogspot.fi/2016/08/sami-hilvo-pyha-peto.html

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Leena! Menin sanattomaksi, täysin... Dziękuję uprzejmie!

      Poista
    2. Ja minä liekeissä!Rajat ylittävää maailmankirjallisuutta. Sitä on Pyhä peto.

      terveisin
      Snegurotshka

      Poista
    3. Kiitos vielä kerran eli jo nyt tuhannesti, Leena! Kirjallisuusblogit ovat niin tärkeitä — ja niiden merkitys vain korostuu perinteisemmän printtimedian keskittyessä puhtaaseen viihteeseen, jolla silläkin toki oma paikkansa nykykulttuurissa.

      Pieni vinkki, eräänlainen bonus ja hieman salaperäisesti, koska olemme julkisessa tilassa: laitapa kertojan oikea sukunimi esimerkiksi Googlen kuvahakuun... Teille muille tätä keskustelua mahdollisesti seuraaville: tämän saa tietenkin tehdä vasta, kun kirja on luettu! : )

      Sukunimi on oikea puolalainen sukunimi. Kysymyksessä oli tietenkin harkittu teko, joka avaa kertojan psykologiaa vielä lisää. Niin kirjojen kuin niiden henkilöhahmojen nimet ovat tärkeitä — ja vaikeita. Kuinka niiden kanssa aina pähkäilenkään!

      Poista