Uudet ulapat avautuvat!

Miten sattuikin! Marssimme Kochanien kanssa heti ensimmäinen maaliskuuta maistraattiin ja luovutimme virkailijalle ilmoituksen. Siihen piti vielä kirjoittaa yhteinen osoite ja homma oli sillä selvä. Olimme avioliitossa. Noin vain.

Noin vain?

Synnyin tasan viisikymmentä (50) vuotta sitten, maaliskuun 14. päivänä, 1967 jaa. Krookukset kukkivat. Asia, jonka rakas äitini muistaa aina mainita. Minusta tuli ensin aviomies ja sitten vasta aikuinen mies. Marginaalia vain kaksi viikkoa. Parempi näin. 

Hymyilytti lueskella (hetken) kommentteja ja erinäisten sivustojen julkilausumia tasa-arvoisen avioliittolain varmistuttua. Kuka esitti yhteistä sopimusta, että vastedes vain heteroliitoissa olevat kutsuisivat toisiaan mieheksi ja vaimoksi ja muut puolisoiksi. Hah! Minä kutsun omaa aviomiestäni erilaisilla valitsemillani nimityksillä — hellivillä, kunnioittavilla ja rakastavilla tietenkin — mukaanlukien juuri tuo puolankielinen Kochanie. Ulkopuolisille hän on mieheni ja nyt siis aviomieheni. Vastikään jouduin ojentamaan teleoperaattorin asiakaspalvelijaa asiasta hänen viitattuaan puolisooni vaimona.

Jokin räyhähenkinen sivusto taas julisti, ettei laki muuta mitään, ja että avioliitto pysyy edelleen vain miehen ja naisen välillä. No, tässä uutisia hänelle ja hänenkaltaisilleen: laki tuskin muuttaa mitään hänen elämässään — aivan kuten asian ja asenteen olisi pitänyt alunperin olla — mutta meidän elämässämme paljon, todella paljon. 

Toisaalta julistuksen kirjoittanut henkilö on sitä mieltä, että maailma luotiin 6000 vuotta sitten.

Tulta ja tulikiveä odotellessa... NOT!

Lisää uutisia hänelle ja hänenkaltaisilleen: minua ei hetkauta suuntaan, eikä toiseen, mitä mieltä hän asioista on. Olkoon mielipiteenään vaikka se, että tellus on kuutio, se hänelle sallittakoon, kunhan ei oleta minun — tai suorastaan pakoa minua uskomaan samaan mielettömyyteen. 

Homoseksuaalisuus poistui rikoslaista vuonna 1971. Olin tuolloin neljävuotias. Vuodesta 1981 lähtien homoseksuaalisuus ei ollut enää sairaus. Olin neljäntoista ja heräämässä seksuaalisuuteen. Hieman myöhemmin (lukiossa) kirjoitin aineen äidinkielen tunnilla. Annettu aihe kuului Haluan lapsia, mutta en halua miestä. Kirjoitin aineeni otsikolla Haluan lapsia, mutta en halua vaimoa. Se herätti ansaittua huomiota. 

Noin vain asiat muuttuvat, kunhan niiden eteen tehdään työtä ja taistellaan, sukupolvi sukupolvelta, silloinkin, kun oikeuden toteutuminen on epätodennäköistä omana elinaikana.

Kiitos työstänne ja taistelustanne menneet sukupolvet. Suomi on vapaa maa ja nyt astetta parempi paikka elää. Työ ja taistelu jatkukoon muillakin rintamilla oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman Suomen puolesta, sillä työtä todellakin riittää. 

Eilen saapui kovasti ilahduttanut kortti, jossa luki mm. uudet ulapat avautuvat. Se oli hienosti sanottu, eikä uusien ulappien avautumiseen tarvita pyöreitä vuosia.

Avautukoot uudet ulapat myös Sinulle, lukijani!

w Polsce

Puolassa on ollut helle koko sen ajan, kun olemme olleet täällä. Kaikki on sekaisin. Sekaisin! Ei tähän aikaan vuodesta voi tällaista olla... Itse olen nauttinut täysin rinnoin paahtavasta auringosta, aaltoilevista maissipelloista, Varsovan väreilevästä ilmasta (lue: smog), hortoilusta shortseissa ja kaikesta siitä, mitä eteläeurooppalainen intiaanikesä (käytetäänkö sitä sanaa enää?) voi tarjota.

Ahhh...

Jos haluat lahjoa papin, niin älä tietenkään tarjoa seteleitä suoraan käteen tai jossain omituisessa kirjekuoressa, vaan asettele ne keskustelun lomassa pöydälle, ja kun lähdön hetki tulee — ja vaikka pappi yrittää kyseenalaistaa rahojen jättämistä "vain jos rouva / herra välttämättä näin toivoo..", niin marssi ulos päättäväisesti ja kohteliaasti hyvästellen ja asia on jo hoidettu.

Kauhukokemus oli tietenkin Energylandia, joka on rakennettu mitä ilmeisimmin EU:n rahoituksella keskelle peltoa ei missään. Pelkkä sisäänpääsymaksu maksaa yli 100 kultaista per pierogeja mussuttava suu (noin 25 euroa, mutta vastaa ostovoimaltaan Puolassa juuri tuota hunttia eli noin kahden henkilön kohtuullista illallista juomineen kaikkineen), joten "lapset" eli Kochanie ja siskonsa sisään ja me eli Kochanien äiti ja allekirjoittanut jonnekin lähistölle — ei missään. Löysimme läkähdyttävän kävelyn jälkeen jonkinlaisen karczman ja söimme lounaan normaalien lounasjuomien kera. Kun Kochanien äiti kävi puuteroimassa pienen nenänsä, katselin ulos helteisenä väreilevään iltapäivään ovesta, joka oli tietenkin pihalle auki. Hiekkainen piha, säiliöauto, jonka kyljessä luki Milenium... ja ruskea kana. Sitten niitä oli enemmän, ainakin valkoinen ja lähes musta. Ehkä ravintola tarjoilee erityisen herkullisia munakkaita. Tilasimme kalaa, ainoaa ruokalajia, jossa ei ollut minkäänlaista raatoa — paitsi sitä kuollutta kalaa tietenkin.

No, Kochaniella ja siskollaan oli asiat vielä huonommin: yli kolme tuntia huvipuistossa ja vain neljä käytyä laitetta. Puolassa on paljon ihmisiä ja paljon jonoja.

Eksyimme matkalla jotenkin. Päivittämätön TomTom tai jotain. Menomatka oli kaksi ja puoli tuntia, mutta paluumatka paljon sitä enemmän. Tulimme tai halusimme tulla takaisin eri reittiä. Jossain vaiheessa iltapäivän kuumuudessa keskellä maissipeltojen ylväyttä ajoimme ohi kyltin, joka toivotti meidän tervetulleiksi Oświęcimiin (saks. Auschwitz). Sen jälkeen oli edellistä paljon suurempi mainos: KFC 7 KM Drive Thru. Po angielsku, oczywiście. Juutuimme kaupungissa pyhäpäivän kunniaksi liikenneruuhkaan.

Ai niin, kun saavuimme Kochanien kanssa Kielceen junalla Varsovasta jo lauantaina, oli meitä asematunnelissa vastassa parikymmentä mellakkapoliisia pikkumustissaan, kasvot peitettynä ja kaikkea. Kaupungissa oli potkupallo-ottelu. Onko mitään sen tärkeämpää?

Kochanien syntymäkaupunki Kielce tunnetaan myös II maailmansodan jälkeisistä pogromeistaan. 

Varsovassa ehdimme kuitenkin esimerkiksi tehdä katumusharjoituksia, joka minun kohdallani tarkoitti istumista laser-klinikan odotushuoneessa (tuttu paikka), jossa lueskelin puolankielistä Newsweekiä. Lehdessä oli kaksi mielenkiintoista artikkelia:

Näin Kaczyński kasvattaa lapsemme ja Kuka on oikea puolalainen?

Artikkeleistä ensimmäinen käsitteli sitä, kuinka valtapuolue PiS (Prawo i Sprawiedliwość eli Laki ja oikeudenmukaisuus eli paikalliset Persunpaskat, pardon my French) on uusimassa koulujen opetusohjelmaa suuntaan, joka varmistaa tulevat äänestäjäsukupolven äänestämään... Kuka tietää tai arvaa? Anyone? Anyone? Aivan oikein: PiS-puoluetta! Nerokasta varmistaa valta myös tulevaisuudessa silloin, kun valtaa vielä on! Tinde, ottaisit oppia uskonveljistäsi, sillä eihän tuollainen nössöily ole mistään kotoisin. Päbä voisi liittyä joukkoon. Ohjeeksi riittää tämä: aina kun tunnette tarvetta vihata, tehkää se avoimesti, tehokkaasti ja rehellisesti. Unohtakaa siis savuverhoharhanne ja näyttäkää todelliset värinne. Vain niin varmistatte puolueen tulevaisuuden: vähemmistöjen kustannuksella. 

Toinen artikkeli käsitteli, ei enää vihapuhetta vaan suoraa vihaa. Vähemmistöjä (juutalaiset, joita ei Puolassa enää ole, muslimit, joita Puolassa ei vielä ole ja homot, joita on aina ollut) vihataan viikko viikolta enemmän — ihan konkreettisessa käytännössä siis. Opin artikkelista uuden sanan przemoc l. väkivalta. Oppitunnit siis jatkuisivat, jos vain jaksaisin välittää kridejen (lue: krimppis, lue: KD) ja persunpaskojen (lue: PERSU) suosiosta tämän enempää.

Ai niin, joku professori hakattiin Varsovan metrossa, koska oli puhunut puhelimessa saksalaisen kollegan kanssa saksaa. 

Aamen niin katolisittain kuin viidesläisittäin sanoisin.

Uutisten pääaihe on oli insidentti paikallisessa eduskunnassa (Sejm) kesken televisiohaastattelun. Kaikki olisi ilmeisesti mennyt hyvin, mutta kun eräs PiS-läinen (paikallinen paskapersu) halusi väkivalloin (mitäpä muutakaan) estää paikalle tullutta miestä esittämästä kysymystään suorassa lähetyksessä haastatellulle, niin tämä mieshän heitti pissiläisen lattiaan judoväännöllä.

Muistakaa, judossa käytetään vastustajan voimaa tätä itseään vastaan. Tätä emme saisi unohtaa.

Toinen uutinen, joka jäi järkyttävällä tavalla mieleen, oli seitsenkuukautinen vauva, joka oli kuollut nälkään kotonaan. Poliisi löysi pienen ruumiin pidätettyään vauvan isän. Äitikin oli kuvioissa mukana, mutta ei siis hänkään ruokkimassa lasta. Mutta voin vain kiittää jumalaa siitä, että nälkään kuolleella vauvalla oli ollut seitsemän ainoan elinkuukautensa aikana sekä isä että äiti.

Puola on intensiivinen maa, hyvässä ja pahassa. On tila, joka on täytettävä vähintään puheella, on voima, joka on otettava haltuun, mutta missä on ymmärrys kaiken sen dynamiikan hallitsemiseen?

Bóg zapłać. Kyllä jumala sitten maksaa sinullekin kiitokseksi teoistasi.

Tarkalleen sen mukaan, minkä ansaitset, voisin lisätä, jos vain tuohon harhaan uskoisin.

P.S. Milloin kirjaamme kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on kieltää uskonnollisten perusteluiden käyttö eduskuntatyöskentelyssä? Anyone? Anyone?

"Putin Is Gay!"

Mielenkiintoinen ilta eilen. Pikavisiitti Helsingissä, kirjanlukua tilaisuudessa, joka olisi ansainnut paljon, paljon enemmän yleisöä, kuten moni muukin kirjallisuustilaisuus. Illan toisesta "mielenkiintoisesta" annista vastasi eduskunta showssa, jota en siis nähnyt, vaan jonka translitteroituun sisältöön tutustuin vasta tänä aamuna.

Jos saisi edes hitusen sitä valovoimaa ja karismaa, jolla Laura Lindstedt tarjoili meille eilen Oneironiaan... Lava, teksti ja tähti. Täytyy myöntää, että melko harvoin innostun mistään uudesta tekstistä, vaikka sitä kuinka kirjailija tyrkyttäisi ihan luvan kanssa - yleensä ajatukseni harhailevat jo ensi tavuista jonnekin muualle - mutta eilen teksti ja sen esittäjä imaisivat mukaansa ja hikipisarat puskivat ylähuuleen. Muut illan prosaistit - allekirjoittanut mukaan lukien - jäivät räpiköiviksi statisteiksi.

Sitten eduskuntaan, tarkemmin sanottuna täysistuntoon, jossa käytiin lähetekeskustelu aiheesta Hallituksen esitys eduskunnalle eräiksi avioliittolain muutoksen edellyttämiksi lainmuutoksiksi. Poimin tähän rusinat pullasta eli kaikki ne kohdat, joissa lausutaan sana jumala ja joissa tuon sanan käytöllä pyritään peittämään lausujan todelliset motiivit ja taustat. Tietoisesti häivytän näitä lausahtaneet henkilöt (he löytyvät helposti linkin takana aukeavasta translitteroinnista), sillä kysymys ei ole näistä sieluparoista, vaan ajatuksesta, jonka esittelen lainausten jälkeen.

Pääministeri Sipilä, ulkoministeri Soini, olette molemmat tunnustavia kristittyjä ja tiedostatte aivan varmasi, että Jumala on korottanut teidät tähän tehtävään juuri tätä aikaa varten. Missä on teidän Jumalan pelkonne? Missä on teidän uskonne juuret, ihmisten mielipiteissä vai Jumalan sanassa?

Suomi on kautta aikojen ollut kristitty yhteiskunta, jossa ihmisen arvo ja yhteiskunnan arvojen perusta nousee Jumalan sanasta, Raamatusta.

Vielä edustaja Mustajärvelle haluaisin sanoa, vaikka hän ei ole paikalla: sinäkin olet tehtäväsi saanut Jumalalta, esivalta on Jumalan asettama. 

Näin siis Suomen eduskunnassa vuonna 2015. 

Mutta jos oletetaan, että tämä henkilö / nämä henkilöt (kansanedustajat haluan muistuttaa) todella uskovat siihen, mitä sanovat, niin silloin tulemme todellisen ongelman eteen: voiko näihin ihmisiin ja heidän kykyynsä edustaa kansaa luottaa?

Hyville kristityille on luvassa käsittääkseni taivaspaikka. Muille helvetin ikuinen tuli. Näinhän nämä uskovat uskovat. Eli heidän motiivinsa ja tavoitteensa ovat muualla kuin tässä meidän maailmassamme, jossa eduskuntakin kokoontuu ja päättää meidän kaikkien asioista. Jos nämä uskovat eivät puolusta jumalansa kunniaa tässä maailmassamme, niin joutuvatko he itsekin helvettiin? Vai miten tämä nyt meni?

Summa summarum: Pystyykö kansanedustaja, jonka oman agendan tärkein missio on taivaspaikka edes edustamaan niitä kansalaisia, joille tuo kysymys on täydellisen yhdentekevä? Onko vastauksia?

Tuskin, ainakaan tässä maailmassa.

Sitten takaisin siihen eilisillan osaan, johon itsekin osallistuin. Illan viimeinen esiintyjä heitti yhtäkkiä yleisölle - joka koostui suurelta osin hlbtqi-kansalaisista - seuraavan väitteen:

Putin is gay.

Tämä suora lainaus, kuten se lausuttiin. Yleisö pysyi hiljaa.

Well, perhaps he's actually bisexual, because of the wife and...

Yo. muistikuviin perustuva lainaus. Yleisö pysyi edelleen hiljaa. Esiintyjä yritti vielä jotain, mutta vaihtoi sitten puheenaihetta. Parempi niin.

Harmi vain, ettei illan tiukka ohjelma sallinut kysymyksiä ja omakin aikataulu johdatteli ulos tilaisuudesta heti sen päätyttyä, sillä olisin halunnut hänen hieman selvittävän lausahduksensa taustoja ja motiiveja.

Jäin miettimään, mitä esiintyjä - venäläinen toimittaja - tuolla ilmoituksellaan halusi. Sanat ymmärrämme, mutta tarkoitusta emme. Oliko tuo ns. varmaa tietoa, jolla Putinin vastustajat repostelevat Putinia? Jos näin on, onko tarkoituksena osoittaa Putinin hallinnon tekopyhyys, kun otetaan huomioon jo lainsäädännönkin vihamielisyys seksuaalivähemmistöjä kohtaan? Ei ole mitenkään tavatonta, että homot jahtaavat homoja... Venäjällä homous on to-del-la epäisänmaallista. Tai jos näin ei ole, eli Putin ei ole homo, niin onko tarkoitus tällaisella väitteellä mustamaalata Putinia, koska homo on huono juttu? Eli käyttää sanaa sen pejoratiivisessa merkitysvivahteessa?

Onko tämä kysymys edes tärkeä? Mene ja tiedä. Allekirjoittanut ja Kochanie viettävät häitään vuonna 2017. Se on tärkeää.

P.S. Suomalaisten ensikosketukset kristinuskoon ajoittuvat noin 900-luvulle, mutta kirkollisten olojen vakiinnuttaminen oli hidasta ja vaivalloista. Kautta aikojen? Rehellisyyden tai oikean tiedon käsitteet eivät taida ainakaan tuota kristittyä ahdistaa. No, joillekin usko riittää. 

Conchita! Huomenna! Kielcessä!

Pyhän Ristin voivodikunnan pääkaupunki saa huomenna arvoisensa vieraan! Conchita Wurst, tuo vapaan Euroopan ääni tulee ja laulaa luikauttaa kolme laulua kielceläisessä rotkossa!

Mutta... mimo wielu protestów l. lukuisista protesteista huolimatta... Paikallisviranomaiset ovat saaneet keskenään aikaiseksi kiistan siitä, tullaanko koko konserttia järjestämään ollenkaan, sillä kuten arvata saattaa, Conchitan esiintyminen "olisi tuhoisaa puolalaisille arvoille".

Ovatpa puolaiset arvot hataralla pohjalla, jos niiden tuhoamiseksi tarvitaan yksi taiteessaan onnistunut itävaltalainen?

Nussittuna nukkuisit sikeästi

Pidän avioliittoa miehen ja naisen välisenä instituutiona. Rekisteröity parisuhde sopii nimikeeksi samaa sukupuolta olevien liitoille. Asia on uuden eduskunnan vapaassa harkinnassa kuten kaikki muutkin hyväksytyt tai voimassa olevan lait. Olen valmis palaamaan kristilliseen avioliittomalliin ja käsitykseen.

Huomatkaa siis, että ko. kommentin vaalikoneessa antanut mieshenkilö ilmoittaa vain olevansa valmis palaamaan kristilliseen avioliittomalliin ja käsitykseen. Ovela jäbä. Todellinen poliitikko ei jää sanoistaan kiinni. Olisi kiva tietää, millä sanoilla tämä mieshenkilö vihki vaimonsa pyhään avioliittoon vuonna x. O tempora, o mores... Ties mitä ehtii vielä tapahtua, ennen kuin ko. mieshenkilö viimein palaa kristilliseen avioliittomalliin ja käsitykseen.

Tässä kiteytyy mielestäni suomalaisten kristillispersujen politiikan ydin, joka on ilmaistavissa yhdellä sanalla: totuusrelativismi. 

Osanottoni.

P.S. Kovasti pyytelee anteeksi, mutta onko pyytänyt anteeksi sopimattomien viestiensä kohteilta? Miettikää nyt, entinen - ja siinä vaiheessa ehkä vielä mahdollisesti tulevakin - ministerismies ja ex-puolueensa presidenttiehdokas eli ns. politiikan suurta kaliberia tuollaisten vonkaviestien lähettäjänä. Eikö tässä haise sopimattomuuttakin rankemmin vallan väärinkäyttö?

Hei, vähän rehellisyyttä peliin, pliis!

Helsingissä järjestetään tänään Think, Helsinki think! -hyväntekeväisyystapahtuma, jonka tarkoituksena on edistää lasten - ja koko muun planeetan - tieteellistä ja kriittistä ajattelua. 

It is a conference for sanity, for questioning the world around us, and helping people understand and to think.

Tavoitteet ovat kunnioitettavia ja korkealla. Ollapa tuolla tänään. Valoa huuhaa-tunnelin päässä ja ilmaista jädeä! Suolaisella lippuhinnalla tietenkin, mutta kuten sanottua - kysymys on myös hyväntekeväisyydestä. Tuloksia odotellessa siis, ts. mitä kerätyllä rahalla saadaan aikaiseksi sen jälkeen, kun esiintyjäpalkkiot ja Savoy-teatterin vuokra on maksettu.

Huuhaata ja puoskarointia riittää, en edes lähde listaamaan sitä kaikkea, mikä ympärillämme velloo. Pysyn vain kaukana. Kaikkia vihollisia ei tarvise pitää lähellään. Kuitenkin olen huomannut, että on huuhaata, joka jättää siitä kiinnostumattoman kohteliaasti rauhaan, markkinataloudessa kun on vapaus keskittyä niihin asiakkaisiin, jotka tuovat yritykseen tulosta, mutta on myös huuhaata, jota on tungettu ja ihme kyllä, tungetaan vieläkin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja politiikkaan. Se on vaarallista, koska huuhaan tehtävänä on vääristää ja valehdella.

Helluntailaisesta näkökulmastaan Seurakuntalaisessa (kiitos Kochanien tietotoimiston eksyin tännekin...) Anssi Tiittanen käsitteli sekä eduskunnan hyväksymää kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliittolaista että nyt sitä vastaan pykättyä kolmatta (?) kansalaisaloitetta. Tiittasen kirjoitus julkaisiin eilen, oli mitä ilmeisimmin vielä tänään luettavissa, sitten se löytyi vain välimuistista, mutta nyt ei sieltäkään. Tallensin kirjoituksen pdf:nä omiin tiedostoihini. Syytä kirjoituksen katoamiseen en tiedä.

Tämä erä katsotaan nyt loppuun asti, kirjoittaa Tiittanen. Sillä hän viittaa juuri tuohon kolmanteen (?) vastakansalaisaloitteeseen. On mielenkiintoista huomata, kuinka ihmismuisti on lyhyt. No, onneksi jumala muistaa, voisi tietenkin näissä jutuissa puuhastelevia lohduttaa.

Ennen läpimennyttä kansalaisaloitetta sai monen monta kertaa kuulla saman valitusvirren: Eikö todellakaan ole tärkeämpiä asioita hoidettavana kuin tämä homoliittoasia? Nyt kun asia on hoidettu eduskunnan ja presidentinkin myötämielisellä vaikutuksella ja laki odottaa voimaantuloa (kyllä, meidänkin hääpäivä on lyöty lukkoon vuodelle 2017), ei kukaan näistä huseeraajista mieti sitä, mihin oikeasti tärkeään asiaan voisi nyt energiansa ja huomionsa nyt suunnata... 

Kirjoitus ei ole kuitenkaan täysin harhainen käsitellessään asiaa. Kirjotus on oikeassa siitä, että tämä kolmas kaikkien suomalaisten tasavertaisuutta vastustava kansalaisaloite tasa-arvoisen avioliittolain tiimoilta syyllistyy hapantuneisiin perusteluihin. Olen samaa mieltä. Nykyisen avioliittolain kutsuminen jo nyt tasa-arvoiseksi on ylimielistä letkauttelua. Lapsen asema, toisin kuin (ko.) aloitteessa esitetään, oli vahvana keskusteluteemana koko prosessin ajan. Tästäkään tuskin voi olla eri mieltä, ellei halua ehdoin tahdoin syyllistyä epärehellisyyteen. Kirjoituksen mielestä ainoat rehelliset argumentointikeinot ko. aloitteen ajajilla olisi viitata raamattuun ja puhua jumalan tahdosta. Olen siitäkin täysin samaa mieltä. (Huomatkaa, että Tiittanen kirjoittaa raamatun ja jumalan isolla alkukirjaimella. Minä en.).

Keskittyessään puolustuskyvyttömään ja äänivallattomaan lapseen ko. kansalaisaloite ja kampanja hämärryttävät todelliset motiivinsa. Kampanja tekee sen tietoisesti. Raamatulla ja sillä perustellulla vihalla kun ei enää pitkälle pötkitä.

"Aidolla" asialla...

Tasa-arvoista avioliittolakia vastutaville markkinoille on ilmestynyt uusi yrittäjä. Koska en halua antaa tämänlaatuiselle schaiballe enempää huomiota edes tällä foorumilla, jätän yhdistyksen nimen tarkentamatta, mutta nostettakoon esiin se epätoivo, minkä voimin nämä yhteenliittymät operoivat.

Verkkosivustollaan on tilaa hankkeen kannattajille valokuvineen kaikkineen. Kasvonsa paljastaneita kannattajia on kokonaista kolmetoista kappaletta. Mukana monta tuttua kasvoa. The usual suspects.

Yhdistys hamuaa hankkeensa kannattajiksi myös yrityksiä ja yhteisöjä, joilla on mahdollisuus hankkia näkyvyyttä sivustolla logonsa kera. Logonne tässä -kutsun vieressä komeilee kolmen yrityksen/konseptin logot ja nimet: Designmodo, ThemeForest ja Creative Market.

Selvitettyäni yritysten taustoja lähestyin heitä seuraavalla viestillä:

To my great surprise I happened to spot the logo of your esteemed company in a rather peculiar context. Enclosed, please find a screenshot on a website xxxxxxxxxxxxxx.fi, which is a portal of a newly registered association here in Finland. The major aim of this association is to oppose equal marriage legislation, which has been the hot topic in politics in Finland for some time now. However, great steps have been made, including the Parliamentary decision to pass a law favoring universal equality in Finland also when concerning the matrimonial matters.

I was wondering if the association has confirmed the use of your logo on their website in a place that gives a clear impression of your company supporting their political endeavors. The wording in Finnish next your logo "Logonne tässä" means "Your Logo Here", i.e. the possibility for company sponsors to gain some visibility and show their support to this association's clearly homophobic activities. I strongly doubt the existence of such companies here in Finland - as you can see, none in addition to your logos there.

This is just to let you know, and in case you decide to take action please do so by contacting the chairman of the association Mr. Xxxxx Xxxxxxxx, the gentleman pictured on the enclosed screenshot. His email is: xxxx.xxxxxxxxxx@gmail.com. Also, I would be more than happy to answer any of your questions concerning this matter.

Sincerely Yours, Sami

Nuo verkkosivupalveluitaan tarjoavat yritykset on tuotu esiin tavalla, joka antaa vahvan vaikutelman siitä, että ovat tukemassa yhdistyksen tavoitteita. Sen selvittämiseksi olen siis lähettänyt viestiä eteenpäin. Mikäli yritykset sanoutuvat irti toiminnasta, tulee yhdistyksen tavoitteiden lisäksi myös heidän toimintatavoistaan erityisen vastenmielisiä.

Toisaalta, jos joutuu valehtelemaan itselleen ja ympäristölleen 24/7, niin eihän tuolalinen enää juurikaan vaakakupissa paina.

Uskonnonvapaus — ja vastuu

Tämän päivän lehden edessä en voinut taas muuta kuin ihmetellä tätä maailman menoa. Jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu Juhani Starczewski (sukunimi on "niin puolalainen kuin vain voi olla", sanoi Kochanie) käytti mitä ilmeisimmin uskonnon- ja sananvapauttaan antaessaan ymmärtää, että eduskunnan puhemiehen Eero Heinäluoman puolison kuolemaan johtaneella sairastumisella ja Heinäluoman myönteisellä kannanotolla homojen ihmisoikeuksien puolesta olisi jumalallinen yhteys, ts. Heinäluoman vaimon sairastuminen saatoi hänen mukaansa johtua "Jumalan vihasta", koska "Herra ei jätä rankaisematta, eikä salli itseään pilkata".

Nyt ryhdyttyäni kirjoittamaan tätä blogausta, ilmestyi uutisvirtaan tieto, että Starczewski olisi erotettu kristillisdemokraateista. Joku sentään jossain heräsi. Vilpittömät terveiseni siis sinne KD:n Jyväskylän paikallisosastoon. Jyväskylä on kiva kesäkaupunki. Päätöstä kuitenkin perusteltiin seuraavasti:

Starczewski on julkisella esiintymisellään toiminut valtuutetulle täysin sopimattomalla tavalla erityisesti kirjoittelullaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluomaan liittyen. Starczewski on toiminut puolueen eettisten sääntöjen vastaisesti, epäasiallisesti ja loukkaavasti muita henkilöitä kohtaan sekä vahingoittanut vakavasti kristillisdemorkaattien yleistä arvostusta. 

Kiinnittäisin siis erityishuomiota tuohon viimeiseen kohtaan. Äänestäjän pelko on herran alku myös KD:n maailmassa. Puoluesihteeri, homomyönteisissä piireissä surulla ajateltu Kontio... anteeksi Asmo Maanselkä kertoi myös, että Starczewskin kanssa toki keskusteltiin ennen erottamispäätöstä, mutta turhaan: yhteisymmärrystä ei löytynyt. Tässä mentiin yli äyräiden, sanoi Maanselkä. Politikoinnin lisäksi, perusteluiden "eettiset säännöt", "epäasiallisuus" ja "loukkaavuus" onnistuvat muuten vain lähinnä huvittamaan, onhan nuo sanat lausunut KD:n paikallisosasto. Ilmeisesti keskisuomalaisen paikallisosaston ääni kuuluu vain valikoiden Helsingin Alppilassa sijaitsevaan puoluetoimistoon, vaikka Maanselkä kutsuisikin Starczewskin ulostuloa loukkaaviksi hörhöpuheiksi. 

Sananvapaudesta on puhuttu paljon. Maailman tapahtumat antavat vain lisää kysymyksiä, eivät juuri vastauksia. Sananvapauteen liittyvästä vastuusta taas on puhuttu vielä aivan liian vähän. Sama tilanne on valitettavasti uskontojen kohdalla. Pystymmekö edes kysymään, missä kulkevat uskonnonharjoittamisen rajat? Tai uskonnon kritiikin rajat? Kenellä on oikeus kritisoida uskoa? Kuvaavaa ja pelottavaa oli piispainkokouksen pääsihteerin Jyri Komulaisen näkemys Hesarin kirjoituksessa 8. tammikuuta kuluvaa vuotta j.a.a., jossa lehti oli pyytänyt kommentteja Pariisin terrori-iskuista suomalaisilta luterilaisten, muslimien, juutalaisten ja ortodoksien edustajilta. Komulainen sanoi seuraavasti:

Kun puhutaan uskonnon pilkkaamisesta tai kritikoimisesta satiirin tai vastaavin keinoin, näkisin niin, että omaa traditiota voi kritikoida. Mutta ulkopuolelta toisen tradition pilkkaamisessa on eettinen dilemma. Jos haluaa kritikoida, on parempi kritikoida omaansa.

Komulainen heittelee sanoja pilkata ja kritikoida ympäriinsä aivan kuin niillä ei olisi eroa. Mutta siihen puuttumatta tämän enempää, en voinut kuin ihmetellä piispainkokouksen pääsihteerin linjausta siitä, että  on parempi kritikoida omaansa. Eli minä en voisi sanotaanko nyt vaikka buddhalaisena kritikoida kristillistä uskoa Suomessa tai kirkkoon kuulumattomana kirkon toimintaa? Lupaan olla tekemättä niin heti, kun tässä maassa yksikään kristityksi itseään tituleeraava yksilö tai yhteisö ei millään tavalla puutu minun elämääni. Haaste on heitetty, olkaa hyvät.

Uskonnonvapauteen liittyvästä vastuusta ei keskustella mielestäni juuri ollenkaan, ainakaan mitä kotoperäisiin uskonnonharjoittajiin ja aivan erityisesti mitä kotoperäisten uskonnonharjoittajien harjoittamaan politiikkaan tulee. Milloin siellä mennään yli äyräiden?

Minusta äyräät ovat olleet pelottavan matalalla juuri kristillisdemokraattien kohtalla. Puolue, jonka arvomaailma perustuu yhden uskonnon — tarkemmin sanottuna sen yhden lahkon — arvoihin:

Kristillisdemokraatteina haluamme rakentaa yhteiskuntaa kristillisiin arvoihin perustuvana demokratiana. 

Virginian osavaltio on harkitsemassa lakia, joka sallisi lääkäreiden, opettajien ja yritysten kieltää palvelunsa hlb-kansalaisilta (homot, lesbot ja biseksuaalit) uskonnollisen tai moraalisen vakaumuksen varjolla. Käytännössä laki antaisi mahdollisuuden opettajalle kieltäytyä opettamasta homo-oppilasta, lääkärille olla ottamasta lesboa potilastaakseen ja elokuvateattereita, ravintoloita ja kuntosaleja hlb-kansalaisia asiakkaikseen.

Jos tämä kuulostaa uskomattomalta, on asiaa turha vähätellä "jenkkien kotkotuksena". KD näyttää tietä samanlaiselle ajattelulle ja toiminnalle ihan koto-Suomessakin:

KD:n puheenjohtaja Päivi Räsänen haluaa Suomeen lainsäädännön, joka takaisi terveydenhuollon henkilöstölle oikeuden kieltäytyä vakaumuksen (l. uskonnon, suom.huom.) perusteella suorittamasta abortteja. 

Ajatus on mitä kummallisin — ja mielestäni vaarallinen. Suomen laki säätelee niin aborttia kuin terveydenhuollon henkilöstöä ja sen toimintaa. Mielestäni Räsänen yrittää ujuttaa lainsäädäntöön Troijan hevosen, jonka avulla voitaisiin antaa oikeus kieltäytyä tekemästä muitakin töitä sekä samalla kätevästi harjoittaa raakaa ja ihmisarvon kieltävää syrjintää — tuon loukkaamattoman uskon perusteella tietenkin. 

Usko on valinta. Sen lisäksi uskon sisällön voi jokainen määritellä itse. Siitä ei ole demokratian perustaksi.

Historiaa?

Ensinnäkin, ihmiskunta on harjoittanut kaikkien monimuotoisten seksuaalisuuksien sisällä myös homoseksuaalisuutta kauemmin kuin yhtäkään nykyisistä, olemassaolevista uskonnoista. Ehkä myös siksi, että se on niin hauskaa. Suosittelen!

Toiseksi, homoja on poltettu roviolla, revitty kahtia, seivästetty, nyljetty, silvottu tai rääkätty Jeesuksen nimeen enemmän kuin teitä kristittyjä heteroparkoja homoseksuaalisuuden nimissä ikinä.

Joten älkää edes yrittäkö selittää minulle historiasta tai juuri nyt kokemastanne harhaisesta vääryydestänne jameshirvisaaret (vaimoineen), asmomaanselät, mikaniikot, velimattisuihkusaarakkalat, penttioinoset yms. sillä voin sanoa, että teillä ei ole mitään huolta, vaikka olettekin valintanne tehneet ja politiikkanne ja ihmisvihanne julki tuoneet.

Eikä teitä ei tulla James Hirvisaaren sanoin perseraiskaamaan (Jameksen omaa fantasiaa...), polttamaan roviolla, repimään kahtia, seivästämään, nylkemään, silpomaan, rääkkämään millään tavalla nyt, eikä tulevaisuudessa.

Olkaa ja eläkää siis rauhassa - kaikki on hyvin - ja keskittykää tekemään jotain hyvää yhteisen Suomemme puolesta. Vihan aika on ohi.

Rakkaudella,

Sami

Arvoisa kansanedustaja

JULKAISUVAPAA: HETI

Arvoisa kansanedustaja

Olen Suomessa syntynyt, oikeustoimikelpoinen Suomen kansalainen. Isoisäni olivat sotaveteraaneja, isoäitini puolustivat maatamme kotirintamalla. Isäni oli vanhempi konstaapeli ja äitini yrittäjä. Me kaikki olemme osallistuneet Suomen rakentamiseen.

Olen suorittanut asevelvollisuuden ilmeisen menestyksekkäästi, sillä minut kotiutettiin korpraalina Sodankylän Jääkäriprikaatista. Olen aina äänestänyt riippumatta siitä, missä olen milloinkin ollut.

Olen palvellut maatani ulkoasiainministeriön tehtävissä, luonut omalla uutteralla työpanoksellani myönteistä Suomi-kuvaa ja hankkinut matkojeni varrella monta uutta Suomi-ystävää ympäri maailman.

Yritän päivittäisillä valinnoillani tukea suomalaista työtä, meidän kaikkien hyvinvoinnin perustaa. Puolustin koulussa kiusattuja tovereitani, en ole rikkonut lakia ja pyrin maksamaan laskuni ajallaan.

Teen kirjailijana työtä sen eteen, että suomen kieli eläisi, kehittyisi ja säilyisi ilmaisuvoimaisena välineenä. Tiedän, että ammattini nauttii suomalaisten arvostusta. Pyrin olemaan sen arvoinen.

Tunnen, että olen antanut ja tulen vielä antamaan paljon Suomelle − ja olen tehnyt sen kaiken iloisin mielin, koska ymmärrän yhteisen hyvän tärkeyden.

Minulla on tietenkin samat velvollisuudet kuin kaikilla täysivaltaisilla Suomen kansalaisilla, mutta samalla minulta kielletään yksi tärkeimmistä elämään liittyvistä oikeuksista. Tämä huolimatta siitä, että suurin osa suomalaisista − allekirjoittanut mukaan lukien − katsoo, että tuon oikeuden pitäisi kuulua kaikille.

Arvoisa kansanedustaja, minulla on kysymys, joka kaipaa vastausta. Kysymys on hyvin tärkeä itseni ja puolisoni lisäksi monelle muulle suomalaiselle − seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta − joten pyydän, että soisitte sille aikaanne ja huomiotanne, varsinkin, koska juuri teillä on siihen vastaus. Kysymys kuuluu:

Miksi haluatte evätä minulta ja samaa sukupuolta olevalta kumppaniltani oikeuden avioliittoon?

Toivon teidän siis myös perustelevan vastauksenne. Valitettavasti en voi hyväksyä raamattuun, koraaniin, tooraan tai muihin uskonnollisiin kirjoituksiin tukeutuvia perusteluita, koska en ole kristitty, muslimi tai juutalainen. Kuten en myöskään hyväksy yrityksiä turvautua epämääräiseen luonnonjärjestykseen, tyhjänpäiväiseen saivarteluun ns. ”porttiteoriasta”, biologiaan tai perinteeseen, joita kaikkia on käytetty myös mm. orjuuden puolustamiseksi. En voi myöskään hyväksyä pelkoa äänestäjien menettämisestä − vaikka arvon kansanedustaja uskaltaisikin sanoa sen ääneen − sillä yhteisten asioiden hoito vaatii rohkeutta. Saanen muistuttaa, että rohkeus palkitaan. Epäjohdonmukaisia arvoja, mutuja ja muita henkilökohtaisia valintoja en voi niitäkään hyväksyä, koska kansanedustajana teidän tulee tietää paremmin.

Olen tullut siihen tulokseen, että viha vaikuttaa usein olevan se perimmäinen syy evätä samaa sukupuolta olevilta pareilta oikeus avioliittoon. Viha on väkivaltaa. Viha johtuu pelosta, pelko tietämättömyydestä ja tietämättömyys henkisestä laiskuudesta. Vihaa ja väkivaltaa ei tule hyväksyä, kohdistui se sitten keneen tahansa. Vihasta ja väkivallasta seuraa vain vihaa ja väkivaltaa.

Tämä ei ole ”avioliittosota”, vaikka sellaistakin on sanottu ”taistelun tiimellyksessä”. Tässä on kysymys rakkaudesta ja oikeudesta − sekä sitä turvaavasta lainsäädännöstä. Vaadin itselleni ja puolisolleni yhtäläiset oikeudet Suomen lain edessä. Kansanedustajana te olette vastuussa tuosta yhdenvertaisuudesta.

Tasa-arvoisen avioliittolain toteutuminen on vain ajan kysymys. Haluatteko te kansanedustajana tulla muistetuksi suomalaisten yhdenvertaisuuden vastustajana vai puolustajana? Tämä kysymys ei vaadi vastaamista. Se jääköön omatuntonne pohdittavaksi.

Vastauksista ja perusteluista etukäteen kiittäen,

Sami Hilvo, suomalainen kirjailija, Tampere

+++

Tämä lähti siis kaikille niille kansamme edustajille, jotka vastustavat tasa-arvoista avioliittolakia. Vastauksiakin on jo tullut: niihin palaan kootusti myöhemmin!

Siunattu olkoon Tinde!

Hei, mulla olisi katolliselle uskon miehelle tosi asiaa. Vatikaani ihan selkeesti häröilee homojen ja muuten ihmis perus oikeuksien kanssa ja siksi ehdottaisin, Sinulle Tinde: muuta Puolaan! Ainoan Elävän Paavin Valta Kuntaan!

Vatikaani on jo ihan pasee konservatiivi populistien keskuudessa. Ensinnäkin se niin sijaitsee jossakin Roomassa - ja mitä ne pastan purijat voisivat ymmärtää Pohjoisesta Sielusta. Mene omiesi pariin. Löydä henkinen kotisi. Puola! Puola! Puola!

Tässä sinulle muutamia kätsyjä puolan kielisiä ilmai suja:

Nie lękajcie się. = Älkää peljätkö.
Niech będzie pochwalony. = Siunattu olkoon. (Tätä voit käyttää arkipäiväisenä tervehdyksenä)
Eurosodomia. (No, Euroopastahan se kaikki PAHA tulee. Myös Puolaan.)
Zakaz pedałowania! = EI SAA HOMOSTELLA!*
Chłopak i dziewczyna. Normalna rodzina. = Mies ja nainen. Normaali perhe.

Ach, tällä selviät pitkälle ja saat ystäviä ja vaikutusvaltaa.

Hehkustasi häikäistyneenä, vapaan Euroopan pääkaupungista tervehtien,

Sami

*) Jotenkin 'homostelu' on aika kevyt ja söpö sana. "Hei! Homostellaanko?". Tässä esimerkissä puolalaisesta kielenkäytöstä ei kuitenkaan ole mitään söpöä. Tai kevyttä. Tämä on hyvin loukkaava. Juuri sellainen, mitä haluat käyttää. Ole hyvä. Proszę bardzo! Spierdalaj!

Syntiä, syntiä, hallelujaa!

Synti, elämäni valo ja kupeitteni tuli. Ensi tulee S, merkki rikin. Kuinka kuvaavaa! Sitten Y, joka erottaa meidät ja muut... vai oletteko ikinä kuulleet ei-syntyperäisen suomalaisen lausuvan virheetöntä, tuota huulet törröttävää etuvokaalia? Hmmm... pitäisiköhän Y kieltää liian sensuellina ja suomalaiseen kulttuuriin sopimattomana? Kolmantena tulee N, joka monen muun hyvän lisäksi on fysiikassa newtonin, voiman tunnus. Isaac Newton oli harras kristitty. Sitten T kuin tau-risti ja viimein I, joka ei selityksiä kaipaa.

Synti. Kuinka voimallinen ja väkevä sana!

Kun synti astuu ovesta sisään, järki karkaa ikkunasta ulos. Ei kansanjoukkoja järjellä ja tiedolla ohjailla, vaan sumutuksella ja harhautuksilla. Monta vuosikymmentä olemme onnistuneet pitämään tuon ihanan sanan - synnin - julkisessa keskustelussa riippumatta siitä, mistä keskustellaan. Sitä kavahtaa paatuneempikin luopio, varsinkin silloin kun synti-käsite - vai pitäisikö sanoa instituutio? - tarjoaa sopivan käsikassaran (lue: viha) taisteltaessa kaikenlaisia luonnottomuuksia vastaan. Ja niitähän tässä maailmassa riittää. Ei tarvitse kuin kotoaan poistua, niin ollaan jo vaatimassa vaikka minkälaisia eri- ja etuoikeuksia luomisjärjestyksen vastaisille elämäntavoille. Miehet suutelemassa toisiaan myös jalkapallokentän ulkopuolella ja kaikkea muuta yhtä iha... inhottavaa. Hyi helvetti! No, naiset suudelkoon - se on ihan sexyä - mutta miehistä poiketen vain ja ainoastaan jalkapallokentän ulkopuolella.

Olemme toimistolla pohtineet kovasti kuinka voisimme käyttää eriarvoistavaa ihmiskäsitystämme vieläkin tehokkaammin. Rivit ovat joskus vähän rakoilleet, mutta ensimmäinen kivi on saanut ne yleensä taas ojennukseen. Me haluamme suunnitella ulostulomme asiassa kuin asiassa ja varsinkin asian kieltämisessä hartaalla huolellisuudella, jotta huomio ei vahingossakaan kiinnittyisi lopulliseen tavoitteeseemme, joka tässä kuitenkin luottamuksellisesti paljastettakoon.

Lopullinen tavoitteemme on teokratia. Haluamme Suomesta maanpäällisen Jumalan valtakunnan. Siihen tarvitsemme syntiä. Synti on tulokulma ja väline, synti on inkvisitio ja neitsyeen hellä syli. Synti on siellä, missä jokainen meistä, vaikka jotkut yrittäisivät sen olemassaolon kieltää. Luopiot.

Myös tiede on puolellamme. Jumala on antanut tieteen kautta meille syntimittarin. Sillä voi mitata ihmisen syntisyyden asteen. Meitä on täydellisiä, autuaita, vanhurskaita, nöyriä... mutta valitettavasti myös kurjia, uppiniskaisia, ylpeitä, pilkkaajia, uskottomia, saastaisia ja jumalattomia. Mihin ryhmään Sinä kuulut? Selvitä tämä kätevästi ottamalla yhteyttä lähimpään dropperistiin, niin tiedät onko sinulla sijaa valtakunnassamme.

Tavoitteenamme on parempi Suomi! Kuinka sellainen tavoite voisi olla väärä tai edes epäilyttävä? Synti tulee olemaan se suuri vedenjakaja meidän ja niiden välillä. Pisara verta ja homma on selvä. Jos verenpuhtautesi on 99-100%, olet täydellinen, ja Sinulle tullaan suomaan kaikki ihmis- ja kansalaisoikeudet. Jos verenpuhtautesi on 90-99%, olet autuas, ja osuutesi sen mukainen. Mutta jos verenpuhtautesi on 10-20%, niin olet saastainen ja menetät suurimman osan ihmis- ja kansalaisoikeuksista. Jos verenpuhtautesi on 0-10%, niin sinulta evätään kaikki ihmis- ja kansalaisoikeudet, eikä sinulla ole sijaa maanpäällisessä paratiisissamme.

Tee valintasi jo nyt ja äänestä meitä! Puhdista verenkuvasi ja liity kasvavaan joukkoomme! Huuhaa elää ja ovipumppu laulaa... Hoosiannaa!

Kansa olen minä

Minä edustan kansaa. Mandaattini olen saanut kansalta. Minä tiedän, mitä kansa haluaa paremmin kuin kansa itse. Se haluaa minut ja soi siksi minulle ja vain minulle yli kolmetuhatta ääntä viime eduskuntavaaleissa.

Minulla on arvoja ja niiden pohjalta minä teen työtäni, vain työtäni. Yksi työni peruspilareista on lapsen etu. Kaikkien päätösten, myös poliittisten päätösten takana pitäisi aina olla lapsen etu. Tai sotaveteraanien etu, koska sellaiset asiat vetoavat tunteisiin. Edes poliittista työtä ei voi tehdä lapsia tai sotaveteraaneja halveeraamalla, ehei, niillähän pitää ratsastaa kuin keppihevosilla. Hummani hei! Oikeiden eläinten ja eläinten oikeuksien käyttö keppihevosina ei taas ole kovin suotavaa, koska eläimiä tarvitaan ruokapöytään. Kun eläimistä puhutaan, kansaa kiinnostaa vain raadon kilohinta.

Lapsi on kuin kansa, sillä minä tiedän lapsenkin edun paremmin kuin lapsi itse - tai kukaan asiantuntija. Minä ja rakas puolisoni rakastamme lapsia ainoalla oikealla tavalla, koska meidän avioliitostamme löytyy sekä pimppi että pippeli. Kasvatamme, rakastamme ja ohjaamme lapsiamme oikealle tielle sukuelimillämme. Ensi jouluna pääsemme aikakauslehden kanteen koko poppoo! Meidän lapsia ei koulussa kiusata, koska pimppi ja pippeli.

Lapsi ei voi äänestää. Se on vain hyvä, koska lapsi suhtautuu ympäristöönsä ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Lapsi ei voi äänestää ja siksi minä edustan myös häntä. Koska tiedän.

On asioita, joita pitää pitää kunniassa. Silloin ollaan oikealla tiellä. Väärää tietä on syytä välttää. Lain pitää olla kaikille sama, paitsi niille, joille se ei nyt vaan ole sama, mutta paskat siitä. Ei niille pidä antaa erioikeuksia enemmistön kustannuksella.

Eikä saa loukata niitä, joiden mielestä kaikille ei kuulu samat oikeudet, vaatimalla kaikille samoja oikeuksia. Meitä samalla tavalla ajattelevia on 25 prosenttia kansasta. Toisella tavalla ajattelevia on 70 prosenttia kansasta. Loput eivät uskaltaneet vastata juuta eikä jaata. 70 on enemmän kuin 25 - sen olen oppinut hyväksymään - mutta tuo 25 prosenttia edustaakin Kansan Syviä Rivejä. Ei se määrä, vaan se laatu.

On eräs kansalaisaloite, jota en halua tarkemmin nimetä, sillä koko ajatus oksettaa minua. Kunnioitan toki jokaisen suuntautumista ja asumista yhdessä, vaikka he oksettavatkin minua. Mielelläni laatisin lain, jolla kiellettäisiin heidän suuntautumisensa, heidän yhteisasumisensa ja heidät kokonaan, mutta se ei ole valitettavasti vain minun vallassani. Mutta sen tiedän, että jos tuollainen laki saataisiin säädetyksi minua oksettaisi vähemmän. Ellen sitten erehtyisi matkustamaan Alankomaihin, Argentiinaan, Belgiaan, Brasiliaan - onneksi en pidä jalkapallosta, enkä pidä siitä sen takia, koska siinä nuoret ja atleettiset miehet kaulailevat ja suutelevat, ja koska säädyttömät urheiluasut paljastavat nöpöttävät nännit ja pakaroiden pyöreät muodot ja lihaksikkaat reidet ja... - Englantiin, Espanjaan, Etelä-Afrikkaan, Islantiin, Kanadaan, Méxicoon, Norjaan, Portugaliin, Quintana Roohon, Ranskaan, Ruotsiin, Skotlantiin, Tanskaan, Uruguayhin, Uuteen-Seelantiin tai Walesiin. Minun pitää oman henkisen tasapainoni takia välttää myös tiettyjä Amerikan Yhdysvaltojen osia. Toisissa osissa olen taas kuin kotonani. God Bless Bible Belt! Vaikka Israel hyväksyy muualla solmitut - oksettaa, oksettaa, oksettaa... - joudun matkustelemaan Israelissa, koska Jumalan Valittu Kansa.

Lempikohteitani voisivat olla esimerkiksi Jemen, Iran, Irak, Mauritania, Nigeria, Qatar, Saudi Arabia, Sudan ja Somalia, mutta niiden kuuma ilmasto arveluttaa. Toisaalta haluaisin niin kovasti olla todistamassa perinteisiä kivittäjäisiä, mutta yksi kunnon ruoskintakin kelpaisi.

Tämän erään kansalaisaloitteen - oksettaa - tiimoilta käytiin erittäin laaja kuuleminen. Marssitimme paikalle kirkkoja ja uskonyhteisöjä ja naapurin akan serkun kaiman ukkoa - vaikka asia ei heille kuulunutkaan. Mutta voi kauhistus! Minulla ei enää riitä sanat kuvaamaan sitä pettymyksen määrää, minkä Mannerheimin lastensuojeluliitto meille järjesti! Eikö edes se enää aja lapsen asiaa?

Totuuden, ihan oikea totuus siis, ei se töissä käytettävä versio, totuuden nimissä täytyy sanoa, että kuulemisia järjestettiin ihan vain ajan pelaamiseksi. Kun vain saisin sitten joskus jäädä eläkkeelle hyvillä mielin. Enhän minä niitä kuunnellut, koska mikään tieto tai minkään asiantuntijan näkemys ei voi asiaan vaikuttaa, ei suuntaan, eikä toiseen. Koska minulla on vakaumus, sanoin aina asiaa kyseleville. Koska minua oksettaa, sanon aina hiljaa mielessäni.

Sanon usein myös, että nykyinen lainsäädäntö tukee kaikkia ja antaa kaikille kaiken tarvittavan. Mitä siitä enää meuhkaamaan. Miksi menee ja syntyy mieheksi, jos kerta ei pysty rakastamaan naisia? Pienellä nipsaisulla korjattaisiin näidenkin onnettomien henkilökohtainen ongelma. Pidettäköön lainsäädäntö ja muut oikeat asiat näistä itsekkäistä tavoitteista erillään, koska oksettaa.

Jos vielä vähän ajatellaan tämän kansalaisaloitteen pikku detskuja - oksettaa, koska näen vain saksisiskojen ja peppupoikien kavalkadin ja koska päivittäin joudun kuvittelemaan, mitä kaikkea ne voivat vällyjensä välissä tai ilman vällyjä tehdä, jos tämä laki vielä tästä etenee - niin koko aloitehan oli huonosti järjestetty ja kirjoitettu. Oli vain muotiasia allekirjoittaa kansalaisaloite, jonka sisältö oli teknisesti levällään, eikä yltänyt lainsäädännön tasolle. Mutta mitäpä kansa sellaisesta ymmärtäisi. Tai minä itse. Muodista ainakaan. Homojen - oksettaa - hommaa. Detskuja mitä detskuja, mutta tähänkin minä vetosin, mutta kun näpsäkkä toimittaja sitä kovasti tivasti, niin menin myöntämään, etten olisi kantaani muuttanut, mikäli kansalaisaloite - oksettaa - olisi ollut priimakunnossa ja sen vaikuttavuudet  tarkkaan pohdittu. Koska talous. Koska oksettaa.

En jaksaisi oikein enää kommentoida tätä, koska oksettaa.

Minua oksettaa, koska minua pelottaa. Minua pelottaa, koska asia on minulle tuntematon. Asia on minulle tuntematon, koska en ole ottanut asioista selvää ja koska en ole ottanut asioista selvää, minulle riittää epämääräinen vakaumus, arvot, uskonto, uskomukset, terve järki, biologia, perinteet, vakiintuneet käsitykset, hyvät tavat, estetiikka... mikä vain, kunhan en missään tilanteessa, kenellekään ja milloinkaan sano suoraan sitä, että vihaan, inhoan homoja niin että...

Oksettaa.

Leikitäänkö rosvoa ja poliisia? Vai kansanedustajaa?

Sain huonot uutiset keskelle aamutoimiani Kochanielta, joka oli jo ehtinyt töihin ja tutustumaan päivän uutisantiin: lakivaliokunta oli äänestänyt suuressa viisaudessaan tasa-arvoista avioliittolakia vastaan. Se on fakta. Kuten faktaa on myös se, että eduskunta tulee joka tapauksessa äänestämään laista. Faktaa on myös se, että on vain ajan kysymys, milloin Suomen laki ottaa tärkeän askeleen kohti kaikkien kansalaistensa yhdenvertaisuutta. Tämä on sukupolvikysymys, sen olemme saaneet huomata ko. prosessin aikana. Sitten seurasikin paljon fiktiota:

Esitystä vastaan äänestänyt lakivaliokunnan jäsen Kari Tolvanen (kok) yritti luikerrella tilanteesta vetoamalla esityken huonoon valmisteluun väittäessään, että kansalaisaloite ei täyttänyt laadukkaan lainsäädännön kriteereitä. Minulla on asiasta ja kansalaisaloitteen tarkkaan lukeneena toisenlainen mielikuva. Juuri tähän on Tahdon 2013 -kansalaisaloitteen aktiivit kiinnittäneet aivan erityistä huomiota.

Tolvasen epämääräisesti kaipaamat eli lakialoitteesta Tolvasen mukaan puuttuneet vaikuttavuusarviot mm. talouteen (?) olivat ihan sitä itseään, varsinkin kun Tolvanen lopulta toimittajan asiaa tivatessa myöntää, että ei olisi äänestänyt sittenkään toisin, vaikka lakialoite olisikin ollut paremmin muotoiltu. Mitä ovat ne vaikuttavuusarviot talouteen, joiden perään Tolvanen huutelee? Minkälaisia vaikuttavuuksia tasa-arvoisella avioliittolailla voisi ylipäätään olla talouteen? Ehkäpä vain positiivisia. Niidenkö perään Tolvanen haikaili? Ehkä Tolvasen raukkamaisena keinona oli piiloutua muodikkaan taikasanan talous taakse. Nyt kun on taas tämä lama. Olen aina kunnioittanut Suomen poliisia.

Mika Niikko (persu) taas on suorasanaisempi ilmoittaessaan, että avioliitto pidettäköön kunniassa edelleenkin. Siinä mielessä tämä oli ihan siunaus... Hohhoijaa. Siunausta vaan sinne toisellekin puolelle ymmärrystä. Sitten lisää puppua toimittajan kysyessä, pitääkö Niikko asiaa sukupolvikysymyksenä, koska lakivaliokunnassa vanhemmat henkilöt äänestivät vastaan ja nuoremmat puolesta. Niikon vastaus on kerrassaan huikaiseva, koska se on juuri Niikon vastaus. Translitterointi blogistin:

No, en usko, että sukupolvikysymyskään on, mutta totta kai kokemus iän myötä tuo erilaisia näkökulmia asiaan ja siinä mielessä kyllähän se kokemus näkee näissä asioilla jollakin vähän liberaalisempana ja jollakin ei, että kyllä siinä varmasti myös tämä näkökulma jossain määrin näkyy.

Apua! No, tässä samassa haluaisin muistuttaa Niikon kokemuksista hänen edellisessä elämässään. Järjen käyttö on sallittua sekä ennen että jälkeen jeesuksen. Lähde wikipedia:

Niikolla on vuosilta 1982-1990 neljä rikostuomiota. luvattomasta työkoneella ajelusta, käsilaukkuvarkaudesta, katteettomalla pankkikortilla ostelusta sekä suojatiellä kävelleen naisen päälleajosta varastetulla autolla.

Sitten toinen lainaus. Lähde eduskunnan sivut:

Kansanedustajan tärkeimmät tehtävät ovat lakien säätäminen, talousarvioista päättäminen sekä hallituksen valvonta. 

Onneksi eduskunnassamme on näitä asioita eri näkökulmista katsovia, kokeneita kansanedustajia.

O Warszawo ma

Olipa virkistävää käydä hengittämässä suurkaupugin ilmaa pitkästä aikaa: juhannusviikonloppu Varsovassa kera ystävien eli ruokaa ja juomaa ja muuta mukavaa.

Lähes kaikki, mitä Krakova tarjoaa on tarjolla kävelymatkan päässä, onhan kaupunki noin Helsingin kokoinen ja ydin yhtä kompakti. Kaupunkia ei ole tarkoitettu autoiluun... sen huomasimme eilen palatessamme Varsovasta takaisin. Koko matka - kunhan pääsimme Varsovasta ulos - sujui oikein mallikkaasti. Alussa navigaattorin matka-aika-arvio oli noin neljä tuntia, mutta kun pääsimme Krakovan porteille jämähdimme matelevaan ruuhkaan kahdeksi ylimääräiseksi tunniksi. Kävellen olisimme olleet jo perillä. Samalla tuli huomattua Krakovan ilmanlaatu, joka Euroopan kolmanneksi surkein. Vain kaksi romanialaista teollisuuskaupunkia menevät tässä kyseenalaisessa rankingissä Krakovan ohi. Tilanne on niin surkea, että Krakovaa olympiakaupungiksi ajaneet menivät väärentämään ilmanlaatua koskevat raportit Kansainväliselle olympiakomitealle... No, koko ajatuksesta on sittemmin luovuttu kansalaisten vastustuksen vuoksi. Mutta ongelma pysyy. Neljä päivää suhteellisen hyväilmaisessa Varsovassa ja jo ensimmäinen ilta Krakovassa sai kurkun kutiamaan ja pään särkemään. 

Mutta Varsova: välimatkoja, bulevardeja, pilvenpiirtäjiä, kauniisti remontoituja rakennuksia, sykettä, suurkaupunkia, baareja ja ravintoloita... Paikasta a paikkaan b pääsee kätevästi autolla, jossa paikallinen kuski. Kiitos siis Magdalle kyydeistä! Viidenkympin alueella huristellaan 130 km/h, kuskin turvavöistä ei tietoakaan, "turvavyöt ovat niiin epämukavia" jne. Julkinen liikenne tietenkin toimii, mutta keskusta-alueella vähänkään ajallisesti rajoitettu liikkuminen vaatii jo yksityisautoilua. Sen lisäksi matkalippujen hinnat ovat nousseet nopeammin kuin muut elinkustannutkset tai palkkataso, mikä ihmeellistä politiikkaa kaupunginisiltä.

Katukuvaan oli todellakin ilmestynyt monta kauniisti remontoitua rakennusta. Ehkä emme olleet aikaisemmin huomanneet niitä niiden suttuisuuden ja huonokuntoisuuden takia - tai sitten turisti vain katselee ympärilleen enemmän kuin kaupungissa asuva. Olen joskus aiemmin sanonut, että Varsova muistuttaa jollain kummallisella tavalla Tokiota. Kaupunkikuvan näin siistiytyessä entistäkin enemmän.

Yöelämä on tietenkin ihan omaa luokkaansa, myös Krakovaan verrattunna. Kyllähän Krakovassa baareja ja ravintoloita on, mutta ei mitään sellaista kuten saimme kokea mm. Plac Zbawicielalla, jonka baarit olivat laajentuneet pitkälle yli anniskelurajojensa itse aukiolle ja ympäristöön. Straż miejska eli kaupungin omat poliisivoimat eivät olleetkaan kiinnostuneet julkijuopottelusta aukiolla vaan vahtasivat Plac Zbawicielan sateenkaarta. Julita Wójcikin taideteos keskellä aukiota on poltettu useamman kerran - yleensä itsenäisyyspäivän isänmaallisissa mellakoissa - mutta rakennettu yhtä monta kertaa uudestaan ja nyt entistäkin ehompana. Vielä joitakin viikkoja sitten poltettua sateenkaarta vartioivat paikalliset natsit vapaaehtoisin voimin 24/7, jotta sitä ei rakennettaisi uudelleen. Ilmeisesti laki ja järjestys sai tyypeistä voiton ja värit hehkuvat jälleen.

Toinen oiva yöelämän keskittymä sijaitsee taas Nowy Światin sisäpihoilla. Eivät Nowy Światia spatseeraavat niin koto- kuin ulkoperäiset turistit aavistakaan, mitä kaikkea ah, niin kauniin kadun lähimaastossa tapahtuukaan. Tällä kertaa emme ehtineet dildobaariin, mutta erääseen vodkabaariin kyllä. Paikan erikoisuus on nimensä mukaisesti vodka. Suosio taas perustuu hintoihin: 70 eurosenttiä shotti. Turha kysyä, mistä läävän löytää, koska muistikuvat ovat hieman hämäriä...

Puolan juutalaisten historiaa esittelevä museo Muzeum Historii Żydów Polskich - joka on muuten suomalaisen arkkitehtuuritoimiston Lahdelma & Mahlamäen suunnittelema - oli jälleen sykähdyttävä kokemus. Harmi vain, ettei museo ole vieläkään saanut rakennettua vakituisia kokoelmiaan, joten oli tyytyminen Varsovan juutalaista historiaa esittelevään näyttelyyn, joka päättyy tämän kuun lopussa. Mielenkiintoinen näyttely, mutta mistä moinen viivyttely johtuu? Museo avattiin yleisölle jo viime vuoden puolella, eikä rahoittajista pitäisi olla puutetta.

No, Varsovakin on osa Puolaa.

Päivityksiä, päivittelyä ja muuta päbää...

Edellinen postaus helmikuulta... pahoitteluni. Hyvää Boże Ciało -päivää l. jumalan ruumiin päivää (Festum Sanctissimi Corporis Christi) vaan itse kullekin Puolan Krakovasta.

Kevät tuli keikkuen täälläkin: paistetta ja aurinkoa, mutta myös sadetta siinä mittakaavassa, että Veiksel tulvi yli äyräidensä. Kevään ilonpilkahduksia henkilökohtaisessa elämässä tietenkin kolmivuotinen asumisoikeus Kirjailijaliiton kirjailijakodissa Tampereen Pyynikillä. Suomi kutsuu elokuusta lähtien! Paluu omaan kieleen - siihen ainoaan kotiin siis tiedossa.

Laajemmassa mittakaavassa ilahdutti Euroviisujen tämän vuoden voittaja. Eikö kukaan Conchitaa rienaavista tahoista ymmärtänyt, että tässä meillä saattaa olla Vapahtaja? Ulkoasu, ulkonäkö, halveksittu asema, voittoisan laulun lyriikka... kaikki täsmää. Jos odottaisin Jeesuksen toista tulemista, kääntäisin etsivän ja toiveikkaan katseeni kauas fundamentalistien oikeaoppisista piireistä. Fariseukset.

Ammatillisella puolella vielä pieni, mutta ainakin itselleni niin kovin tärkeä sivuhyppy elokuvakäsikirjoittamisen maailmaan. SES kaikessa viisaudessaan päätti tukea elokuvakäsikirjoittamistani kesän ajan myöntämällä rahoituksen kolmen kuukauden kirjoitustyöhön.

Terästehtaan duunari Kalle Kallio matkustaa itsemurhan tehneen poikaystävänsä Antti Träskin haamun kanssa linja-autolla läpi Suomen eräänä elokuisena täydenkuun yönä lopullisena päämääränään Helsingin Kallio...

Kolmannen romaanin käsikirjoitus jäi siis kesän ajaksi lepäämään, mutta on jo nyt jännittävää huomata, kuinka elokuvakäsikirjoitukseen keskittyminen vaikuttaa jo nyt jollain alitajunnan tasolla romaanikäsikirjoituksen prosessiin, joka jatkuu siis Pyynikin maisemissa elokuusta lähtien. Osa vaikutuksesta johtuu tietenkin siitä yksinkertaisesta syystä, että romaanikäsikirjoitus on nyt levossa - lepuuttaminen tekee käsikirjoituksille aina hyvää - mutta osa tavasta jolla elokuvan vaatima pelkistetty formaatti pakottaa lähestymään aihetta, teemaa, henkilöhahmoja, motiiveja, konfliktia... Olen pohtinyt myös sitä, voisiko yrittää kirjoittaa elokuvaa ja romaania, jotka molemmat pohjautuisivat samaan tarinaan, kuitenkin vuoron perään, yksi kuukausi elokuvaa ja toinen romaania ja sitten paluu elokuvan pariin jne, jolloin se minkä elokuvakäsikirjoitus paljastaisi kokonaisuudesta siirtyisi romaaniin ja päin vastoin. Ehkä olen hullu, mutta tiedän myös, mitä on olla virkamies.

Ehkä tästä henkilökohtaisenomaisesta blogauksesta on hyvä jatkaa uudella tavalla? Katsotaan, mitään pakkoa ei tässä maailmassa ole. Paitsi kirjoittaa ja kuolla. Tässä sitaatti Emma Juslinin kirjoituksesta uusimmassa Kirjailija-lehdessä (käännös ruotsista Asko Sahlbergin):

Kirjailijan ammatille on sitä paitsi usein ominaista myös itse valittu yksinäisyys, mikä sotii virtuaalisen todellisuuden jatkuvan vuorovaikutuksen ja läsnäolon vaatimuksia vastaan.

No, totta hemmetissä se sotii. Eikö kirjailijan tehtävänä ole ylipäätään sotia kaikenlaisia vaatimuksia vastaan?

Jäljet johtavat... Vatikaaniin?

Ensimmäisen kerran kuulin sen torstain eduskunnan lähetekeskustelussa. Sivuutin puhujan edellisessä blogauksessani. Puheenvuoron käytti siis Timo Soini. Siinä syy sivuutukseen, mutta tässä sitä nyt sitten ollaan:

Arvoisa puhemies! Ensimmäinen ihmisoikeus on oikeus elämään. Se on ensimmäinen ihmisoikeus, kun puhutaan ihmisoikeuksista: oikeus elämään.

Olen Tinden kanssa samaa mieltä. Tähän saakka.

Olen arvokonservatiivinen mies, häpeilemättä.

Sekin on tullut selväksi reissun varrella. Ei siis mitään uutta, mutta miksi häpeilemättä?

Tässä tapauksessa se merkitsee sitä, että otan julkisesti kantaa omana itsenäni ja myös siinä toimessa, johonka minut on puolueeni puitteissa valittu.

Tämä selvä. Saisinko pyytää, että edustaja Soini menisi asiaan?

Perussuomalaisten kanta tähän asiaan on selvä: Avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Tämä on meillä vahvistettu vaaliohjelmassa, joka on hyväksytty yksimielisesti.

Perussuomalaisten vaaliohjelmassa on paljon muutakin, joka arvelluttaa 82,2 prosenttia suomalaisista. Tällä ei nyt vakuuteta ketään. Ai niin, viesti olikin suunnattu persuille itselleen.

Vihreillä on toinen kanta, mutta joku kanta heillä puolueena on. Hyväksyn sen. Sitten täällä on puolueita, joilla ei ole mitään kantaa.

Kenelle tämä viesti oli suunnattu? Mitä sillä haluttiin sanoa? Vai olisiko kysymys siitä, että persut on ehdollistettu voimaan fyysisesti pahoin aina, kun vihreät mainitaan? Mikä tässä tilanteessa taitavasti käytettynä manipuloi / leimaa tasa-arvoisen avioliittolain (vain) vihreiden proggikseksi ja propagandaksi? Ei taida Tinde ihan turha jätkä ollakaan.

Ja, arvoisa puhemies, minulle avioliitto on myös sakramentti niin kuin 1,2 miljardille ihmiselle maailmassa, ja siitä pidän kiinni.

Tässä Soini viitannee siis katolisiin, joita on ainakin wikipedian mukaan maailmassa juuri tuo 1,2 miljardia. Tämän lukija huomioikoon. Lukija huomioikoon myös sen, että eräs roomalainen piispa on katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja ja Vatikaanin päämies. Katolisen kirkon käsityksen mukaan paavi on Kristuksen käskynhaltija maan päällä ja vuonna 1870 vahvistetun dogmin mukaan erehtymätön puhuessaan viran puolesta (ex cathedra) uskon asioista. Lähde wikipedia. Suomessa katolisia on 12 000. Vatikaani on oma valtionsa keskellä Italian pääkaupunkia, Roomaa. Eduskuntatalolta Vatikaanivaltioon on maanteitse noin 2861 kilometriä. Se on pitkä matka, mutta onko se riittävän pitkä?

Joka tapauksessa jäin ihmettelemään Soinin puheenvuoron aloitusta: Ensimmäinen ihmisoikeus on oikeus elämään. Se on ensimmäinen ihmisoikeus, kun puhutaan ihmisoikeuksista: oikeus elämään. Mitä Soini tarkoitti tällä muusta asiayhteydestä irrallisella asialla? Voisiko tästä päätellä, että Soinilla on agendalla jotain muutakin kuin vain syrjivän avioliittolainsäädännön puolustaminen? Puhuiko Soini siis abortista? Perustuuko perussuomalaisten puheenjohtajan ja suomalaisen kansanedustajan Timo Soinin agenda Vatikaanin näkemyksiin oikeasta ja väärästä?

Hys, hys...

Katsomme Kochanien kanssa viikonloppuisin aamiaispöydässä Ylen Areenan tarjoamia ajankohtaisohjelmia. Tänä aamuna katsoimme edellispäivän puoli yhdeksän uutisten sijaan perjantain 21.02.2014 A-Studion, jossa vieraana olivat kansanedustajat Timo Soini (ps) ja Jaana Pelkonen (kok) sekä politiikan tutkija Erkka Railo ja Tahdon2013-kampanjan poliittisen vaikuttamisen koordinaattori Milla Halme.

Ohjelma ei tuo argumentaation tasolla mitään uutta tasa-arvoisen avioliittolain vastustajien rintamalta. Timo Soinin yritys on toki kova, mutta viesti löysä. Keskusteluun yritetään ujuttaa typerä ja kestämätön semanttinen sanaan tasa-arvo kohdistuva saivarteluyritys, joka kuultiin myös lähetekeskustelussa, esimerkiksi Lea Mäkipään suusta: Avioliitto on siinä mielessä täysin tasa-arvoinen ja yhdenvertainen, että jokaisella avioliiton edellytykset täyttävällä miehellä ja naisella on oikeus se solmia. Niin, mutta vain jos rakkautesi kohde on eri sukupuolta. Kuinka loukkaava puheenvuoro. Mäkipää onnistui päästämään suustaan myös muuta asiatonta, kuten lausahduksen Arvoisa puhemies! Herra meitäkin armahtakoon! erään puheenvuoronsa lopuksi. Miten kuuluikaan kolmas käsky? Vaadin Mäkipäälle rangaistusta.

Myös tässä keskustelussa yritettiin hämärryttää ja tahrata alkuperäistä keskustelunaihetta siirtämällä keskustelua mm. moniavioisuuteen. Jaana Pelkonen huomauttaakin, että vain perussuomalaiset näkevät tarvetta keskustella moniavioisuudesta. Terve järki, traditio ja piolokia yritettiin myös kaivaa esiin käsikassaraksi, siinä kuitenkaan onnistumatta. Mutta sitten tämän blogikirjoituksen alkuperäiseen dilemmaan.

Ohjelman kohdassa 22:42 Soini sanoo seuraavaa:

Suuri ihmisoikeus on oikeus elämään, ja sitä rikotaan raakasti ja jatkuvasti. Tarkotan sillä sitä, että syntymättömän lapsen ihmisoikeus ei toteudu.

Nyt Soini ei voi viitata mihinkään muuhun kuin aborttiin. En ymmärrä, mitä nämä kaksi virkettä tekevät tässä yhteydessä. Sitä eivät vaikuttaneet ymmärtävän myöskään ohjelman juontajat tai Jaana Pelkonen. Pelkonen oli aivan oikeassa siinä, että keskusteltaessa tasa-arvoisesta avioliittolaista, keskusteluun vilahtaa kaikenlaisia kummallisuuksia, jolla ei ole mitään tekemistä itse asian kanssa. Onko todellakin tässä kysymyksessä nyt se, että pyritään hämärtämään keskustelua, suorastaan häiritsemään sitä, koska tasa-arvoisen avioliittolain vastustajilla ei ole aseenaan muuta kuin kestämättömät hokemat, joita ei edes pyritä perustelemaan ja joihin kohdistuneet kysymykset sivuutetaan röyhkeästi. Tämä ei ollut keskustelu, koska siitä puuttui keskustelukumppani.

Pekka Hämäläisen ohjelmaan twiittaama katsojakysymys kuului:

Jos avioliiton idea on vain lisääntyminen, samalla logiikalla se pitäisi kieltää myös lisääntymiskyvyttömiltä ja -haluttomilta.

Tähän Soini vastasi pyydettäessä seuraavaa:

No, ei tohon voi sanoo mitään järkevää.

Timo Soinin lausahdus ei tule yllätyksenä. Se paljastaa kiistattomalla tavalla sen, mikä on sekä hänen että kaikkien muiden tasa-arvoista avioliittolakia vastustavien suurin ongelma: ei ole mitään järkevää sanottavaa.

+++

Tasa-arvoinen avioliittolaki tarkoittaa homojen ja heteroiden tasavertaisuutta lain edessä. Lain toteutuminen on vain ajan kysymys. Lain toteutuessa sen vaikutukset tulevat varmasti säteilemään myös muualle yhteiskuntaan ja parantamaan homojen asemaa Suomessa. Tämän lain lisäksi myös ilmapiiri on usein syrjivä ja tuomitseva. Homojen hyväksyminen yhteiskuntamme täysivaltaisiksi ja tasavertaisiksi jäseniksi on se perimmäinen uhka, jota nyt osa suomalaisista pyrkii torjumaan milloin biologialla, milloin teologialla, milloin traditiolla, milloin milläkin. Myös rotusortoa ja naisten alisteista asemaa  on perusteltu samoilla tavoilla ja turvaudutta milloin biologiaan, teologiaan ja traditioon. Tätä vuoden 2014 Suomessa käytävään keskustelua tullaan ihmettelemään tulevaisuudessa aivan samalla tavalla kuin me ihmettelemme nyt, miten joskus oli mahdollista, että naiset eivät saaneet äänestää tai ihmisillä oli eri oikeudet heidän ihonväristään riippuen.

Tiedolla on tehokas vaikutus ennakkoluuloihin ja pelkoihin. Kansanedustajatkin ovat vain ihmisiä. Se tietomäärä, mikä heidän oletetaan hallitsevan ja sisäistävän on käsittämätön. Kunnioitan suuresti heidän työtään.

Kun eduskunnassa kerättiin nimiä kansanedustajien omaan lakialoitteeseen, nimiä listassa oli lopulta vain 76 kappaletta. Se ei riittänyt. Siitä on vuosi. Tahdon2013-kampanja alkoi pian sen jälkeen. Nyt Tahdon2013-kampanjan keräämien tietojen mukaan tasa-arvoista lakialoitetta kannattaa 108 kansanedustajaa, mikä riittäisi lain läpimenoon. Kuulostaa jo lupaavalta.

Oletan, että on tapahtunut seuraavaa:

Keväällä 2013 kansanedustajat olivat vielä varovaisia, myös tietämättömyydellä lakialoitteen sisällöstä oli oma roolinsa. Oletan, että sen jälkeen jokaiselle kansanedustajalle on tullut selväksi, että lakialoite ei vaadi minkäänlaista muutosta kirkon rooliin. Kirkko saa jatkaa omalla linjallaan. Kysymys on vain muutoksista avioliittolakiin niin, että avioliiton voisi solmia yhden miehen ja yhden naisen lisäksi myös kaksi miestä tai kaksi naista. Sen lisäksi mielipidetutkimukset ovat osoittaneet myös yleisen ilmapiirin kehittyneen suotuisammaksi ja Suomi on valmis ottamaan askeleen eteenpäin kohti kaikille parempaa Suomea. Taloustutkimuksen mielipidemittauksen mukaan 58 prosenttia suomalaisista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia. Tälläkin on varmasti vaikutuksensa muuttuvassa tilanteessa.

Luulen, että kannastaan epävarmojen tai varovaisten ryhmä oli vielä vuosi sitten melkoisen suuri. Kiitos tiedon ja kampanjoinnin sekä yleisen keskustelun, josta voidaan päätellä, että suomalaiset kokevat asian hyvin tärkeäksi, on epävarmojen ryhmä pienentynyt ja liikettä tapahtunut varmasi lähes ainoastaan lakia kannattavien joukkoon.

Ennustan vielä hieman sitä, mitä saattaa tapahtua, kun laista eduskunnassa vihdoin äänestetään. Paikalla ovat varmasti se, jotka pitävät asiaa tärkeänä ja tietävät jo olevansa voittajien puolella äänestäessään lakimuutoksen puolesta. Selvää yleisökatoa voisin nähdä niiden parissa, jotka eivät äänestäjien tai puolueensa kannan yms. takia voi äänestää lakimuutoksen puolesta, mutta eivät halua jäädä historian kirjoihin kaikkien suomalaisten tasavertaisuuden vastustajina. He jättäytyvät todennäköisesti äänestyksestä pois. Emme tule syyttämään heitä pelkuruudesta, vaan ymmärtämään niitä realiteetteja, jotka heidän tilanteessaan vallitsevat.

P.S. Kochanie taitaa virallisesti olla vielä katolinen - koska Puolassa kirkosta eroaminen on tehty erittäin vaikeaksi - mutta haluaa naimisiin minun, toisen miehen kanssa (JIPPII!). Eli Soinin kanssa saman avioliiton sakramentin jakaa 1 199 999 999 muuta katolilaista. Tiedoksenne.