Yleisin kansalaisaloitetta vastustava argumentti tuntui kuuluvan näin: avioliitto on säilytettävä miehen ja naisen välisenä instituutiona, koska avioliitto on vain miehen ja naisen välinen instituutio. Pettämätöntä argumentointia siis. Moni edustaja korosti vielä yhden miehen ja yhden naisen välistä liittoa, koska yhtälailla monen edustajan puheissa vilahtelivat sellaiset uhkakuvat kuin moniavioisuus, avioliitto sisarusten välillä ja jopa avioliitto alaikäisten välillä tahi kanssa. Ko. kansalaisaloitteessa ei ole sanaakaan näistä, kuten Oras Tynkkynen jaksoi väsymättä muistuttaa. Jos asian esiin nostaneet kansanedustajan haluavat ajaa esimerkiksi moniavioisuutta, niin vapaa demokratia sallii toki senkin. En vain odottaisi sille kovin suurta kannatusta muiden edustajien - tai sen myyttisen kanssan parissa.
Tietämättömyys - pelko - viha - väkivalta. Tämä pyöri mielessäni koko eilisen illan. Tietämättömyyttä ja suoranaista laiskuutta oli vallalla kovin paljon. Kansanedustajan soisi hallitsevat asiaan liittyvät faktat, eikä viitata ja mumista jotain epämääräistä joskus jossain. Vähimmäisvaatimus olisi tietenkin ko. kansalaisaloitteen tarkka luku, mutta keskustelu velloi usein sen verran omituisissa sfääreissä, että sain epäillä joidenkin edustajien sisälukutaitoa.
Pelon ja vihan nimittäminen arvoiksi oli vähintäänkin mielenkiintoinen strategia keskustelussa. Näiden 'arvojen' aiheuttaman väkivallan konkretiaa ei tarvinnut kauan odotella. Keskustelun aikana tuotiin esiin myös se, että homonuoren itsemurhariski on 3-4 kertaa suurempi kuin heteronuoren. Edustaja Eila Tiaisella (vas) oli asiaan liittyviä surullisia, omakohtaisia kokemuksia. Eräitä puheenvuoroja uudelleen luettuani oli vaikea olla hämmästynyt kyseisestä tiedosta. En tule tässä kirjoituksessa tämän enempää puuttumaan eräiden aloitetta vastustavien edustajien lempihokemaan 'lapsen etu'. Sitä tulen käsittelemään lisää toisessa kirjoituksessa. Alkusoittona kirjoitukselle kts. edellinen postaukseni Kaksi isää.
Koko lähetekeskustelu on muuten translitteroituna eduskunnan sivuilla. Näin hyvin meitä palvellaan. Seuraavassa aion poimia sieltä keskustelun ehdottomat 'helmet'. Olkaapa hyvät!
Yksi pohjanoteerauksista tuli edustaja Mika Niikon (ps) suusta, mutta onneksi hän on ollut linjassaan 'johdonmukainen' ennen lähetekeskustelua sekä koko sen ajan, jonka keskustelu kesti.
Niikko sanoo:
Kyseenalaistan kansalaisaloitteen käsityksen tasa-arvosta, sillä avioliitto instituutiona on jo tasa-arvoinen.
Jälleen tuo sana instituutio, jonka tehtävänä on ilmeisesti hämärryttää tai antaa sanottavalle enemmän arvovaltaa, kuin sanottavan sisältö antaisi myöten. Niikko on oikeassa siinä, että jokaisella avioliiton edellytyksen täyttävällä miehellä ja naisella on tasa-arvoinen oikeus se solmia. Niinpä niin, tätä sananvääntöä olen kuullut tältä henkilöltä aikaisemminkin. Oikeus on, paitsi silloin, jos avioliittoa havittelevat ovat samaa sukupuolta. Mistä näitä idioott... (mantra: osastynkkynen, orastynkkynen, orastynkkynen...).
Jos joku ei halua mennä naimisiin vastakkaisen sukupuolen kanssa, pitäisikö koko yhteiskunnallinen instituutio muuttaa hänen ja pienen väestönosan valinnan vuoksi? jatkaa Niikko instituutionsa puolustamista. Mitä käsittämätöntä väheksymistä ja tietämättömyyttä ihmisyydestä, en voi muuta sanoa. Ensiksikin: homoseksuaalisuus ei ole valinta, toiseksi: kansakunnan sivistys mitataan sillä, miten se kohtelee juuri vähemmistöjään, kolmanneksi: lakeja säädetään, jotta ihmiskunnassa ei vallitsisi vain vahvemman oikeus, neljänneksi: uskonto on valinta, sen voi valita aina pois (tämä tiedoksi Niikolle).
Sitten Niikko maalailee 'todellisia' uhkakuvia muista ryhmistä. Esimerkki Utahista:
... kuten myös tehtiin esimerkiksi Utahissa joulukuussa. Tällöin paikallinen oikeus rinnasti moniavioisuuden samaa sukupuolta olevien oikeuksiin ja totesi moniavioisuuden kriminalisoinnin olevan perustuslain vastaista.
Tässä Niikko puhu jo puhdasta lööperiä typeryyksien lisäksi. Tahallista sumuttamista. Samaa yritti puoluetoveri Lea Mäkipää (ps):
Täällä jo puhuttiin, että on huomionarvoista, että viime vuoden joulukuun 13. päivä Utahissa paikallinen oikeus totesi moniavioisuuden kriminalisoinnin olevan perustuslain vastaista, vedoten samaa sukupuolta olevien avioliittojen perusteluihin.
Tynkkynen vastasi näihin väitteisiin keskustelussa myöhemmin:
Näin ei ole käynyt. Utahin oikeuden päätös ei salli moniliittoja. Sen sijaan se toteaa, että usean henkilön yhdessä asumisen kielto on perustuslain vastainen. Miksi osavaltion lainsäädännössä tällainen yhdessä asumisen kielto on aikoinaan ollut? Sillä on pyritty taistelemaan mormonien moniavioliittoja vastaan.
Taas jälleen tälläkään ei ollut mitään tekemistä tasa-arvoisen avioliittolain kanssa.
Puheenvuoronsa jatkossa Niikko siirtyy yhä enemmän epäolennaisuuksiin ja esittää huolensa Suomen evankelisluterilaisen kirkon tulevaisuudesta. Ehdotettu laki ei pyri millään tavalla muuttamaan kirkon asemaa. Edustajan sisälukutaito oli jälleen hukuksissa.
Todellinen riemuvoitto tulee puheenvuoron lopussa, jossa Niikko haluaa todeta, että avioliitto on valtiota vanhempi instituutio. Niikolle tiedoksi: homoseksuaalisuus on avioliittoa vanhempi ihmisen synnynnäinen ominaisuus. Niikon tulisi tutustua avioliiton todelliseen historiaan ja ilmenemismuotoihin, ennen kuin vetoaa siihen argumenttinaan. Sumutusta jälleen. Lisätiedoksi: itse käyttäisin sanaa homorakkaus, koska tässäkin tapauksessa pimpit ja pippelit olivat vallanneet salin ja siinä käytävän keskustelun. Persuja ja kristillisiä yhdistää selkästi ainakin yksi asia: fiksaatio sukuelimiin.
Seuraavaksi saatiin kuulla Pentti Oinosen (ps) oppitunti arvoista, biolokiasta, raamatusta ja terveestä järjestä. Järjettömyyttä sen sijaan vaatii, jos haluaa hyväksyä Oinosen lausahduksen:
Olisiko meillä tämän lain jälkeen todella tasa-arvoinen avioliittolaki? No, ei olisi. Naapurin naimisissa olevalla rouvalla ei edelleenkään olisi oikeutta mennä naimisiin avioliitossa olevan naapurin herran kanssa. Ei, vaikka he kuinka rakastaisivat toisiaan salaa.
Tuota... eikö Oinonen tiedä, että Suomessa avioero on aivan laillinen ratkaisu tällaisiinkin ongelmatilanteisiin. Paperit vetoon ja puoli vuotta (?), eikä enää tarvitsisi rakastaa salaa. Oinonen ei taida ymmärtää edes sitä, mitä hänen suunsa suoltaa.
Sitten Oinonen sanoo:
Homosuhteista on tullut muoti-ilmiö.
Tässä lauseesta löytyy jokainen osa ketjusta tietämättömyys-pelko-viha-väkivalta. Oinosen lause tihkuu niitä kaikkia, mukaanlukien väkivaltaa. Kuinka kansakuntamme kermaa edustava yksilö voi noin raa'alla tavalla väheksyä ja vähätellä toisia suomalaisia, aikuisia, nuoria, lapsia, parillisia ja parittomia? Elämän suuren kysymyksen (rakkaus) alistaminen muoti-ilmiöksi osoittaa lausujaltaan niin tietämättömyyttä, välinpitämättömyyttä ja suoranaista väkivaltaa, sen henkistä muotoa. Mistä kumpuaa noin suuri viha? Pelkkä tietämättömyys ei voi olla sen taustalla. Onko viha arvo? En tiedä, olen uupunut tällaisen edessä ja toivon vain, että mahdollisimman harva nuori, oman identiteettinsä kanssa painiskeleva ihminen, katsoi eilisen lähetekeskustelun - tai lukee tätä blogia - tai ylipäätään joutuu tekemisiin tällaisen ihmisen kanssa.
Voin pahoin.
Enkä ymmärrä, mitä mediaa Oinonen seuraa, jos hän jatkuvasti näkee keskenään muhinoivia miehiä ja naisia. Ovatko homopornosivustot mediaa? Tätä pitäisi kysyä Oinoselta itseltään. Olkaa hyvät, minä en sitä aio tehdä.
Kansakunnan kerma oli noussut purkin pinnalle, sillä koko ajatteleva Suomi sai herkkua heti ensihetkiltä. Oras Tynkkysen jälkeen puhujapönttöön nousi Peter Östman (kd).
Östman ottaakin käsikassarakseen ensin biologian. Ylläripylläri joo, mutta se, että Östman haluaa rajata avioliiton tarkoituksen lisääntymiseen, ei sitä ole. Tämä on jo niin vanha virsi, että ihan - hohhoijaa - mutta tulkoon: entä sitten lapsettomat aviopariskunnat, tai aviopariskunnat, jotka eivät halua lapsia hankkia, tai yksinhuoltaja? No, yksinhuoltaja ei taida havitella avioliitto-oikeutta itsensä kanssa - vai sanoiko joku salissa niin? Tämän lisäksi Östman tarjoaa avioliitosta seuraavaa:
Avioliitto ei ole vain sopimuksenomainen tunnustus kahden ihmisen välisestä rakkaudesta. Se on myös sitova puitekehys velvollisuuksista ja oikeuksista, jotka on muotoiltu lapsen vastaanottamiseksi ja eheän kasvun tarjoamiseksi.
Juuri näin! Olen edustajan kanssa täysin samaa mieltä! Poislukien tietenkin tuo jo esiin nostettu lisääntymispakko. APUA!
Mutta sitten Östman menee metsään, jossa ei edes piruparka voi viihtyä:
On selvä tosiasia, että samaa sukupuolta olevien suhteen tarvitaan aina osalliseksi lisähenkilö, kolmas osapuoli, toisen sukupuolen edustaja.
Östman puhuu siis edelleen biologiaa, tässä liitettynä keinohedelmöitykseen. Miksi lainsäätäjä ei puhu lakia? Adoptioon liittyvät asiat ja sen vaikutus tahi suhde avioliittoon on säädetty muualla.
Sitten lisää metsäkeikkaa:
Vaikka seurakunnille jätettäisiin oikeus itse päättää avioliittonäkemyksestään, kysyn: mikä oikeus perinteisen avioliiton kannattajilla on jatkossa ilmaista tämä näkemyksensä?
Minä vastaan: sama kuin tähän mennessä, koska ko. laki ei muuttaisi asiaa suuntaan eikä toiseen. Ihan turha elämöidä ilmaisunvapauden menettämisellä tässä yhteydessä. Östmanin on myös aivan turha luoda seurakuntiin liittyviä uhkakuvia ja syytää niistä jo edeltäkäsin tasa-arvoista avioliittolakia, ei vaikka perinteinen avioliittokäsitys - siis nämä pimpit ja pippelit - joskus nähtäisiin epätasa-arvoa lisäävänä (editoitu), syrjivänä ja vastustettavana yhteiskunnallisena ilmiönä eikä sen myönteisiä puolia enää olisi korrektia tuoda esille... Ei ole lainsäätäjän tai lain tehtävä päättää siitä, mikä on korrektia, mikä ei, vaan siitä, mikä on laillista tai ei. Yhteiskunta ja yhteiskunnallinen keskustelu määrittelevät korrektiuden, tai osakorrektiudet, koska ei ole mitään universaalia korrektiuden lajia, joka kattaisi kaiken. Ja jos epätasa-arvoa lisäävät ja syrjivät asenteet koetaan yhteiskunnassa epätasa-arvoa lisäävinä ja syrjivinä, niin sitten näin on. Ihmiset elävät, muodostavat mielipiteitään ja käsityksiään siitä, mikä on oikein ja mikä väärin kanssakäymisessään toisten ihmisten kanssa, elämässä itsessään. On tietenkin myönnettävä, että laeilla voidaan vaikuttaa asenteisiin - kukapa enää puhuisi rekisteröityä parisuhdetta vastaan? - toisaalta yhteiskunnan muuttuessa myös lakien on muututtava. Siksi on eduskunta, joka valitaan tehtäväänsä määräajoin. Ei tämän pitäisi olla näin vaikeaa, varsinkaan lainsäätäjälle itselleen.
On ollut aika, eikä siitä ole niin kauan tai paikka niin kovin vieras, kun eri rotua olevat eivät saaneet avioitua keskenään. Kts. Interracial Marriage in the United States.
Hyvä Peter, sanan- ja uskonnonvapautesi eivät ole uhattuna. Kestämätön argumentointisi ehkä on.
James Hirvisaari, yhden miehen iskuryhmä (m11) ilmoittaa, ettei tämä ole tasa-arvokysymys vaan arvokysymys. Mitä tämä tarkoittaa? Puheenvuoron varsinainen tavoite vaikuttaa kuitenkin olevan sitovan kansanäänestyksen lobbaaminen. Populismia, James, populismia. Olet siellä, koska tehtäväsi on säätää lakeja, eikä hekumoida kansanäänestyksillä.
James Hirvisaari on lukenut sanakirjasta, jonka mukaan avioliitto tarkoittaa miehen ja naisen välistä liittoa. Hirvisaaren kehotuksesta tarkistin asian. Pitää paikkansa, ainakin Kielitoimiston sanakirjan (2006) mukaan: Määrämuodoin (vihkimällä) vahvistettu miehen ja naisen yhteiselämän muoto. Huomatkaa, ettei sanakirjan määritelmässä ole sanaakaan lisääntymispakosta tai lapsista. Nyt kehottaisin Hirvisaarta marssimaan lähimpään kirjakauppaan tai kirjastoon ja etsimään käsiinsä uusimman ruotsi-ruotsi -sanakirjan. Kielitoimiston sanakirja hyllyssäni oli toinen painos. Kolmatta painosta siis odotellessa.
Jamesin agendalla on miehen toinen kuningasajatus, ehdotus pariliitosta. Minullakin olisi ehdotus Jamesille: äänestetään laki läpi ja sanakirjan kohtaan avioliitto seuraava määritelmä:
Määrämuodoin (vihkimällä) vahvistettu kahden ihmisen yhteiselämän muoto.
Jos vihkiminen viittaa kirkolliseen vihkimiseen, voidaan se editoida pois... noin... ja jos persut ja kristilliset eivät asiaa muuten hahmota, niin lisätään siihen sana aikuisen... noin... ja saamme sanakirjaan seuraavan määritelmän.
Määrämuodoin vahvistettu kahden aikuisen ihmisen yhteiselämän muoto.
Sitten voisimme muotoilla yhdessä kansalaisaloitteen tai lakiehdotuksen, jossa asioiden tilaan tyytymättömät voisivat ilmoituksesta hakea henkilökohtaiseen avioliitto-instituutioonsa muutosta. Hetero-etuliitteen saisi käyttöönsä 166 eurolla. Ei ole sattumaa, että niin paljon joutuisimme Kochanien kanssa maksamaan nyt, mikäli minusta haluttaisiin Stefański tai hänestä Hilvo. Eikä se sitäpaitsi olisi mahdollistakaan, koska emme asu (vielä) Suomessa. Vuonna 2009 Suomessa oli 509 916 avioparia (ilman lapsia) ja 448 897 avioparia (lasten kera) eli yhteensä 958 813 avioparia. Voisimme perustella tätä myös hyödylliseksi valtion taloudelle: 958 813 kertaa 166 tekisi noin 159 miljoonaa euroa (miinus käsittelykulut). Riihikuivaa rahaa! Kuva ei kuitenkaan olisi aivan noin ruusuinen, sillä suurinta osaa suomalaisista aviopareista ei uusi laki hetkauttaisi millään tavalla edes aamiaiskeskustelussa.
Eikö muuten ole mielenkiintoista, että (perhemuotona) lapsettomia aviopareja on Suomessa enemmän kuin lapsellisia? Kuka siellä salissa jätti tämän faktan tietoisesti huomiotta? Kuka?!
Mielenkiintoista on myös se, että Hirvisaari hyväksyisi yhteiskunnan perusrakenteiden murskaamisen, mikäli tämä tapahtuisi suoran kansanäänestyksen kautta. Höpöhöpö. Mielenkiintoisesti Hirvisaari lopettaa puheenvuoronsa heittoon entisille puoluetovereilleen:
... tämä on herkkä omantunnon kysymys eikä mikään ryhmäkuriasia.
Timo Soinin puheenvuoron sivuutan, koska minua hävettää hänen puolestaan.
Minusta on tullut Pavlovin koira. Voin pahoin jo nähdessäni Soinin.
Peter Östman vetää esiin lukuja:
On hyvä muistaa, että maailmassa on tällä hetkellä noin 240 itsenäistä valtiota ja noin 15 maassa tällainen sukupuolineutraali avioliittolainsäädäntö on saanut lainvoiman, joten toistaiseksi Suomi on kyllä aika hyvässä seurassa, vaikka me emme ole hyväksyneet samaa sukupuolta olevien lainsäädäntöä.
Peter Östmanin on hyvä muistaa myös, että viidessä itsenäisessä valtiossa (Mauritania, Sudan, Iran, Jemen ja Saudi-Arabia) rangaistaan homoseksuaalisuudesta kuolemantuomiolla. Nigeriassa ja Somaliassa homomiehen tai lesbonaisen murhat ovat yleisiä, eikä niitä kielletä valtion laissa. On myös maita, jossa on järjestäytyneitä ja lain ulkopuolella toimivia joukkioita, jotka tappavat homoja, ja johon valtio ei puutu.
Kymmenessä maassa laittomista homoseksuaalisista teoista voidaan tuomita 14 vuodesta aina elinkautiseen vankeusrangaistukseen. Olen lähes varma siitä, ettei elinkautinen vankeusrangaistus ko. maissa ei ole keskimääräisesti 17 vuotta, kuten Suomessa. 55 viidessä valtiossa homot voivat saada vankeusrangaistuksen aina 14 vuoteen saakka.
Vihaa ei tästä maailmasta puutu. Suurin osa ko. maista sijaitsevat Afrikassa tai Aasiassa. Sielläkö on suomalaisen oikeusvaltion viitekehys Pohjoismaiden sijaan, Peter Östman tai muut tasa-arvoista avioliittolakia vastustavat?
Tähän on ehkä hyvä lopettaa pitkäksi venähtänyt blogaukseni. Eduskunnan linkin takana on luettavissa sekä helmet että 'helmet'. Lukekaa vaikka Teuvo Hakkaraisen puheenvuoro. Edustajan puheenvuoro oli aivan omaa luokkaansa. Epäilimme Kochanien kanssa sitä, oliko edustaja humalassa puhujapöntössä sössöttäessään, vai mistä oli kysymys? Lääkityksestä? Absurdiaa puheenvuorosta ei ainakaan puuttunut. Kiitos edustaja Hakkaraiselle sekä kollegoilleen: moni julkilausuttu pelkonne löytää tiensä lähes sellaisenaan uuteen kirjaani. Suosittelen myös Saarakkalaa sukupuolineutraaliuksineen ja lesbonaisineen uimahalleissa ja ohimenevine homoiluineen. Saarakkalan absurdia lähentelee Hakkaraista, mutta Saarakkala vaikutti ainakin ulkoisen olemuksensa puolesta olleen täysissä ruumiin voimissa, mitä ei voinut sanoa enää Hakkaraisesta.
Sitten vielä rohkaisun ja lohdun sana meille kaikille. Sinä seuraavana aamuna, kun eduskunta on suuressa viisaudessaan säätänyt avioliitosta lain, joka on kärsivällinen ja lempeä, joka ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäyty sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistelee kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee totuuden voittaessa, niin maailmaa ei kohtaakaan loppu ja itku ja hammastenkiristys, vaan aamu valkenee niin heteroille kuin homoillekin, kuten se on aina valjennut, milloin sumuisena, milloin sateisena, mutta onneksi myös joskus aurinkoisena ja kirkkaana. Yhtään avioliittoa se tule rikkomaan, mutta antaa hymyn ja toivon niin monelle muulle, jotka sitten voivat sanoa toisilleen tahdon, tasa-arvoisina ja tasavertaisina suomalaisina - ja heidän ulkomaalaisina puolisoinaan, Kochanie!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti