夏至祭

Olen vielä toimistolla vaikka koko maailma on ehtinyt ahtautua autoihin jo eilisillasta lähtien. Näin siksi, että voin tulla hyvin mielin toimistolle uudestaan taas sunnuntaina valmistautumaan tulevan viikon haasteisiin. Keskikesän juhlan - mittumaarin - juhliminen rajoittuu siis noin puoleentoista iltaan ja Helsingin rajojen sisäpuolelle muiden maahanmuuttajien kanssa, peruskantasuomalaiset kun ovat traditionsa vaatimusten mukaisesti valuneet autoletkoissa kohti kotikontuja ja mökkirantoja.

Paluu kotiin on jo hyvä - ja asiaa ihmettelevillekin hyväksyttävä syy jäädä juhannukseksi kaupunkiin. Puolen vuoden putki-sähkö-data-ymsyms- remontin jälkeen en tunne minkäänlaista tarvetta lähteä paria kilometriä kauemmas omasta uudesta keittiöstä, omasta uudesta kylpyhuoneesta, omasta sängystä, omien kirjojen (vaikka ovatkin vielä laatikoissa) läheisyydestä, omasta rakkaasta sohvasta... Poikkeuksen tekee kyllä grillijuhlat vielä myöhemmin tänään, mutta silloinkin pysytään tiiviisti HSL:n palveluiden piirissä, jos niistä nyt päästään tänään nauttimaan. No, taksi vie ja taksi tuo pitkin tyhjiä, juhannussateisia katuja.

Paitsi että, eipä Helsinki niin kovin tyhjä juhannuksena olekaan. Kaupunkilaisia, jotka eivät ahtaudu juhannukseksi autoihin ja mökkeihin on vuosi vuodelta enemmän. Mutta kaikki eivät olekaan maahanmuuttajia eli Helsingin uusimpia tulokkaita, vaan kaupunkiin jää myös varmasti osa Helsingin alkuperäisasukkaista. Suurin massa eli maaltatulleet pakenevat, mutta kaupungin menneisyys ja tulevaisuus jäävät. Plus vähäosaisin ja olennaisesti kaupunkiin kuuluva kansanosa, joille Kampin kauppakeskuksen tienoossa on mittumaaria kerrakseen.

Mökkeily - nyt korostettakoon sanaa mökkeily työleirin sijaan - on hauskaa sopivassa määrin nautittuna, mutta juhannus ja mökki -yhdistelmässä panos-tuotos -suhde on yleensä ollut aika heikko, ilmoista riippumatta. Cityjuhannus taas on osoittautunut joka kerralla positiiviseksi yllätykseksi, ehkäpä juuri siksi, ettei siltä ole odottanut mitään erityistä. Se ei voi mennä millään tavalla pilalle.

Mökkeily on hauskaa, mutta työleirit pitäisi kieltää. Oma vielä toteutumaton unelmani mökistä on yksinkertainen, mutta helppokäyttöinen. Ei metsää, ei kasvimaata, ei nurmikkoa vaan paljas kallio. Sähköä vain läppäriin - koska kirjoittamisesta ei ole lomaa, jos nyt lomaa yrittäjällä yleensä onkaan... - mutta ehdottomasti juokseva vesi ml. suihku ja sisävessa. Kesäelämä saa olla simppeliä, mutta puhdasta kiitos!

Ajattelin tässä mittumaarikirjoituksessani palata aiheeseen, josta mm. Anu Partanen kirjoitti Hesarin blogissaan: Kirjailija kauppatavarana, mutta ehkä pää on sittenkin kääntynyt moodille mittumaari, enkä päässyt itse aiheeseen ollenkaan. Paitsi että saan kuin saankin ympättyä tähän jotain Anun kirjoituksesta:

Kun kirjailija käyttää aikaansa kirjailijapersoonansa markkinoimiseen, kirjoittamiseen jää vähemmän aikaa.

Ensin tuo kuulostaa itsestäänselvyydeltä: tietenkin asia on noin! Mutta onko sittenkään? Eikö asioiden pohtiminen - myös julkisesti - palvelekaan myös itse asiaa, sen ydintä eli kirjoittamista? Itse ainakin hahmotan maailmaan paljon kirjoittamalla, ml. tässä blogissani, mikä sekin voitaneen laskea markkinoinniksi, kuten Anun lainaamassa New Yorkerin artikkelissa Our Marketing Plan oli präntättynä.

Kysymys on jälleen kumppanuudesta kirjailijan ja kustantajan välillä. Kustantaja ei voi sälyttää kaikkea markkinointia kirjailijaparan harteille, vaan kustantajan tulee tehdä osansa hyvässä yhteistyössä ja kumppanuudessa kirjailijansa kanssa. Kaikkeen ei kirjailijan tarvitse lähteä. Ja juuri siitä on tuossa (kirosanassa) brändäys kysymys: valinnasta. Hmmm... tässä tupsahdettiinkin isoon aiheeseen. Brändäys. Tästä ehdottomasti myöhemmin.

Itse muotoilisin tuon lainauksen seuraavasti:

Kun kirjailija käyttää aikaansa varsinaisen elantonsa hankkimiseen, kirjoittamiseen jää vähemmän aikaa.

P.S. Otsikossa on tietenkin ajankohtaan sopiva japaninkielinen ilmaisu ge-shi-sai, jossa kolme merkkiä eli kesä, saapua ja juhla voidaan avata myös lauseeksi 夏が至る祭りeli natsu ga itaru matsuri eli juhla jolloin kesä saapuu. Hyvää juhannusta siis!