Tänään kanssamatkaajani pysähtyi jonkin rakennuksen portin eteen ja kysyi mitä siihen kirjoitettu. Ensimmäinen merkki kiinnitti kanssamatkaajan huomion, koska sitä näkyi kaikkialla. Sanoin, että merkki voidaan lausua sekä 'higashi' (itä) että 'too' (merkitys sama) ja että tässä tapauksessa se lausutaan kontekstin mukaisesti 'too', koska sitä seuraa merkki 'miyako' eli 'kyoo' (eli pääkaupunki). Olemme siis kaupungissa, joka on nimeltään Tookyoo eli Idän Pääkaupunki. Sukulaiskaupunkeja ovat Peking eli Pohjoinen Pääkaupunki ja Nanking eli Eteläinen Pääkaupunki.
Eilen kävimme Ginzan A&F:ssä, joka oli varsinainen hedonistisen shoppailukulttuurin mekka. Aivan käsittämättömän loistava ja todellisen mielettömän mieletön: kapeita kerroksia oli noin kolmetoista, ainoa valo tuli lattioista, myyjät tanssivat puolialastomina (meitä palvellut gyaru oli brasileira), musiikki oli korviahuumaavaa... Discoshop!
Hinnat olivat samoja samojen tuotteiden kohdalla, joten mitään muuta ei tarvinnut kuin shopata! Kaikki tuki sitä! Shoppaamista! Asiakas oli laitettu asemaan, jossa hän HALUsi miellyttää myyjiä - jotka olivat hyvin miellyttäviä myös asenteeltaan - ja oli tyytyväinen tyydyttäessään tuotemerkkiä penetroidessaan luottokortillaan myymälän maksupäätettä... HUH!
Laitan tähän linkin heti kun jaksan...
Pikkukalat on syöneet jalkojen kuolleen solukon. Kanssamatkaaja on saanut elämänsä parranajon. Kalansilmät on syöty... Mitä vielä?
Hyv'yötä ainakin jo tässä vaiheessa. Oyasumi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti