Olen miettinyt hahmottelemaani ilmaisua cityjunttius, johon joutuu törmäämään tämän Suomemme pääkaupungissa valitettavasti päivittäin. Paradoksaalinen sana, jonka osien olettaisi kumoavan toisensa, mutta näin ei ole.
Korostettakoon vielä, että junttiudella ei tässä kirjoituksessa ole mitään tekemistä Kehä III:n sisä- tai ulkopuolisen maailman tai niiden rajojen kanssa, vaan sana kuvatkoon eräänlaista tietämättömyyden tilaa, johon liittyy myös kehittymättömät sosiaaliset taidot. Kun tämä on määritelmä, voimme helpommin hyväksyä sen, että a) juntteja on kaikkialla ja b) meissä kaikissa voi asua pieni juntti.
Sunnuntai-iltapäivä Strindbergillä. Täyttä. Vanhempi rouvashenkilö lähestyy vapaata pöytää - mikä tietenkin täynnä edellisten asiakkaiden tarjottimia ja astioita - kädessään tarjotin, jolla lasi viiniä ja salaatti tms. Sisäisen junttini vielä seuratessa tilanteen kehittymistä sen noin 0,7 sekunnin ajan - eli sen ajan minkä sisäiseltä juntiltani kestää havaita tilanteen mahdottomuus rouvan kannalta - keskeyttää viereisen pöydän mies ystävättärensä suukottelun ja ponnastaa ylös ja tekee rouvan tarjottimelle tilaa eli siivoaa muiden jätökset pois tieltä. Täysin ilman suurempia eleitä tai ihmettelyitä. Tilanteen kehittyminen ongelmaksi lopahti aivan alkuunsa ja ongelma hoitui pois päiväjärjestyksestä. Automaattisesti & Avuliaasti. Uskomatonta! Sisäinen junttini häpesi - ja oppi.
Kysymys on juuri oppimisesta. Kysymys on ymmärryksestä ja käsityksestä siitä, että kuinka paljon helpompi ja miellyttävämpi yhteinen ympäristömme on, jos ottaisimme toisiamme huomioon enemmän. Pellonpientareella kukin lampsikoon miten haluaa - eläköön tuo vapaus - mutta kaupungissa tulisi osata käyttäytyä. Automaattisesti & Avuliaasti. Tilanteen ratkettua rouva istahti alas nauttimaan kevyttä sunnuntaipalaa ja mies palasi suukottelemaan ystävätärtään. Pariskunta oli Ranskasta. Vive la Fraternité!
Testosterone aggression link disputed kertoo Nature-lehdessä julkaistu brittiläis-sveitsiläinen tutkimus. Tutkimuksen mukaan testosteronin määrä ei välttämättä lisääkään aggressiivista käytöstä ihmisillä, vaikka näin eläinkunnassa yleensä käykin. Tutkimuksen mukaan testosteroni ihmisillä saakin heidät käyttäytymään reilummin suuremman valta-aseman saavuttamiseksi. - On yleinen uskomus, että testosteroni aiheuttaa aggressiivisuutta. Mutta ihmiskunta on tätä monimutkaisempi, huomautti tutkimuksessa mukana ollut Ernst Fehr Zürichin yliopistosta, lainaa STT:n uutista mm. Kouvolan Sanomat.
Testosteronin kohdalla kysymys on edelleen vallasta, mutta eroja onkin siinä, miten tuo valta saavutetaan: rehellisellä väkivallalla vai lipevällä, suorastaan salakavalalla reiluudella? (Kts. Jyrki Kiiskisen kirjoitus Hesarissa tänään, johon viittasin jo aiemmin). Strindbergin ranskalaismiehen valta-asema hitaampien suomalaisserkkujensa joukossa oli kiistaton ja mies sai ihailevia katseilta ei ainoastaan ystävättäreltään vaan myös lähipöytien asiakkailta. Allekirjoittanut mukaan lukien.
Ihmiskunnan monimutkaisuus versus eläinkunnan yksinkertaisuus? Tästäkö tässä onkin kysymys? Ranskalaisen fraternitén monimutkaisuus versus suomalaisen junttiuden yksinkertaisuus?
Suuren ja ahtaan ihmisyhteisön (l. kaupungin) vaatimat taidot kehittyvät vain ajan kanssa ja oppimalla sekä hyväksymällä sen, että muitakin on. Se on elinehto. Mielenkiintoista tuossa Jyrkin kirjoituksessa oli myös sen jatko: keskustelu. Olen jo monta kertaa vannonut, etten lue lehtien keskustelupalstoja, mutta nyt tein sen taas. Kysymyksenasettelu ja keskustelu näytti ajautuvan tilanteeseen: töykeä & rehellinen vai kohtelias & huijari.
Olen matkustanut paljon Suomessa ja aina minua hämmästyttää tyytyväisyys, joka kiteytyy sanoiksi: meillä on täällä kaikkea. Hyvä niin, ei tyytyväisyydessä mitään vikaa ole. Eihän sellaisesta voi tuntea puutetta, minkä olemassaolosta ei ole tietoinen. Tästä joku toinen kerta - varsinkin siitä kaikesta, mitä Helsingissä tarjoillaan 'sushina' - mutta palatakseni tuohon vaihtoehtopariin 'töykeä & rehellinen vai kohtelias & huijari', niin kysymys tietenkin kuuluu miksi vaihtoehdoksi ei lasketa rehellinen ja kohtelias? Pyhä, suomalainen yksinkertaisuusko tässä taas puhuu?
Pieni gallup. Tai testi. Jokainen saa pisteyttää testin haluamallaan tavalla. Tai keksiä lisää kysymyksiä. Vastausvaihtoehdot ovat kyllä tai ei:
1. Avaanko ovia / pidänkö ovia auki tuikituntemattomille?
2. Astunko hetkiseksi ulos raitiovaunusta / metrosta päästääkseni pois jäävät ohitseni?
3. Pyydänkö anteeksi vierustoveriltani ja kiitän häntä väistämisestä, kun jään pois pysäkillä?
4. Ymmärränkö säännön 'ensin ulos, sitten sisään'?
5. Varaanko kassajonossa maksuvälineen valmiiksi?
Näitähän riittäisi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti