Äkkiä, viime talvena l. Improvvisamente l'inverno scorso on vuonna 2008 valmistunut italialaisdokumentti ja osa Yle Teeman Pride-kesää. Dokkari seuraa samaa sukupuolta olevien parisuhteen rekisteröinnin lakiehdotuksen etenemistä Italiassa. Italialaista keveyttä dokkarille antaa se, että sen tekijät ovat itse 8-vuotta yhdessä ollut pariskunta, joka antaa dokkarissa tilaa myös omalle parisuhteelleen ja siille ristiriidalle minkä he kokevat toisen ollessa tulisieluisempi taistelija ja toisen ollessa vetäytyvämpi 'miksi meidän pitää häiritä näitä ihmisiä' -tyyppi. Italialaista keveyttäkin siis väläytellään, mutta dokkari pääsee lopulta ainakin eräiden suomalaiskansanedustajien lempiaiheeseen eli zoofiliaan.
Jo dokumentin aivan alussa kysytään aiheellinen kysymys: Elämmekö me illuusiossa? Meidän perheemme ja ystävämme rakastavat ja tukevat meitä, mutta onko siinä kaikki? Ovatko asiat todellakin näin hyvin? Dokkaristit tulevat pian huomaamaan, ettei siinä todellakaan ole kaikki. Italiassa glbtq-ihmisten elo - ainakin pohjoisen suurimmissa kaupungeissa - on suhteellisen inhimillistä, mutta tuo lakiehdotus näytti nostavan primitiivisimmät kristillisfasistiset asenteet korkeampaan eksponentiin ja dokkaristit törmäävät 'yllätyksekseen ennakkoluuloiseen ja väkivaltaisen vihamieliseen maailmaan' (Harri Uusitorppa, HS).
Toimittajien Gustav Hoferin ja Luca Ragazzin suhtautumisessa ennen dokumenttia omaan elämäänsä ja sen lainalaisuuksiin tuo mieleen mielenkiintoisen paralleelin huomioon siitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa rasismia kokematon näkee suomalaisen yhteiskunnan suovaitsevana ja suhteellisen rasistivapaana yhteiskuntana. Näinhän se on, jos ei ole a) itse joutunut kokemaan rasismia tai b) ei edes ymmärrä niitä kaikkia rasismin muotoja ml. piilorasismi, joita tässä meidän lintukodossammekin esiintyy.
Mielenkiintoista oli myös se, että suuri osa haastatelluista hymyili antaessaan järjettömiä lausuntojaan toimittajien kameran edessä. Keveyttä sekin. Hyytävän kevyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti