sunnuntai 24. toukokuuta 2009

My Heart

Suomea puhutaan ja kirjoitetaan vain hyvin vähän Suomen rajojen ulkopuolella. Kaikki se roskaposti, mikä on onnistunut suodattimista ja esto-ohjelmista huolimatta ilmestymään postilaatikkoon on ollut lähes aina tuota nykyajan lingua francaa eli englantia. Suomen kielen harvinaisuudesta on ollut selkeä etu suomalaisille sähköpostinkäyttäjille varsinkin verrattuna englantia äidinkielenään käyttäviin: suomenkielistä roskapostia ei yksinkertaisesti ole ollut.

Nyt siihen on tullut muutos - kiitos ilmaisten online-käännösohjelmien. Oli ihan pakko avata tämän kirjoituksen otsikolla varustettu viesti sen englanninkielisyydestä huolimatta - mistä sitä tietää, vaikka jollakin olisi aivan oikea tarve kutsua juuri minua sydämeksekseen. Viesti oli tietenkin roskapostia, mutta ei siitä huolimatta onnistunut tuottamaan pettymystä:

Olen kerran pyysi kollegat laajentaa perheen tuki minua antamista almuja näihin organisaatioihin ateriapalvelu, että heikommassa asemassa Bulgarian ja Pakistan; ne kieltäytyivät ja säilytti varat itselleen. Siksi en usko niitä enää, koska ne näyttävät saa halveksuntaa, mitä heillä on. En tarvitse mitään puhelinviestintä tässä asiassa, sillä minun terveyden tilaksi, joka on vaikeuttanut puheenvuoroni. Heti kun olen saanut vastauksen sähköpostitse: Annan teille muita direktiivejä, mitä tehdä ja miten edetä actualizing tähän hankkeeseen. Haluan, että aina rukoilla minulle. 

Tuossa tietenkin vain osa viestin sisällöstä. Kerrassaan hurmaavaa.

Kysymys kuuluukin, milloin tulee vaihe, jolloin viskelen suomenkielisiäkin minulle tarkoitettuja tärkeitä sähköpostiviestejä iloisesti roskikseen niiden otsikon huonon kieliasun takia? Kielenkäytön uusimmat trendit - joista ehkä raivostuttavin on influenssan lailla leviävä  liberaali suhtautuminen yhdys sanojen oikein kirjoitukseen - lupailevat, että aika pian.

Kysymys on uskottavuudesta. Samaa pohdiskelin tänään, kun toden teolla yritin seurata Maria Kalliota maikkarilla. Onko tuon kirjoittamisesta ihan oikeasti maksettu jollekin? Ja nekin harvat hyvät hetket, joita jo tilastollisen todennäköisyyden perusteella kaikissa teksteissä täytyy olla tuhottiin järjestelmällisesti tekstiä kameran edessä lukeneiden 'näyttelijöiden' toimesta. Sen lisäksi en voinut muuta kuin kiinnittää huomiota siihen, että kielestä oli käytössä vain yksi ainoa rekisteri l. ksetsä (Olikse? Tulitsä?). Rikospoliisillekin voisi varmasti kirjoittaa useampaa eri tyyliä: puhe miehelleen, puhe lapselleen, puhe tuntemattomille ihmisille saaressa, puhe kuulustelutilanteessa kuulusteltavalle... Voisi varmasti.

Uskottavuus mahdollistaa mielenkiinnon. Sarjan juoni  saattaa olla hyvinkin mielenkiintoinen, mutta epäuskottavuus tuhosi ainakin omat mahdollisuuteni tuon mielenkiinnon löytämiseen. En siis jää malttamattomana odottamaan seuraavaa jaksoa.

Tuntuu, että tuo kömpelyys niin tekstissä kuin näyttelijäsuorituksissakin on harkittua. Kömpelyys tuo tuttuudessaan turvaa - niin yleistä se kotimaisessa tv-kirjoittamisessa on. Poikkeuksiakin löytyy - onneksi - mutta miksi nautittavaa tekstiä ja näyttelijäntyötä kaivatessaan joutuu turvautumaan lingua francalla esitettävään ohjelmistoon? Mieleen hiipii epäilys siitä, että jossain on ns. suomalaisen tv-käsikirjoittamisen salainen kaava, jonka mukaan sarjojen dialogit rakennetaan muistuttamaan kaikki toisiaan eli salkkari-kieltä. Vai onko kysymys siitä, että käsikirjoittaja erheellisesti kuvittelee ihmisten puhuvan juuri noin ja aivan kaikissa tilanteissa? Kun tuo erhe sitten kertautuu eri sarjojen kautta niitä katsoville, koko maa ryhtyy puhumaan ko. kieltä ja katso: fiktiosta tulikin faktaa!

2 kommenttia:

  1. Japanin pään facebook-kamusi täällä. Olet oikeassa. Kielen eri tasoilla ja puhumisrekistereillä leikittely olisi itse asiassa Suomen tuotantobudjetteihin mahtuva helppo keino lisätä väriä, eloa ja todellisuudentuntua TV-draamoihin.

    Voisikohan muuten s-postiohjelmaan asentaa suodattimen, joka automaattisesti suodattaisi roskapostiin viestit, joissa on yhdys sana virheitä? Nyt ohjelmoijat kehittelemään!

    VastaaPoista
  2. Tervehdys Japanin pää! Joko sadekausi on 'parhaimmillaan'?

    Juuri noin. Aina valitetaan rahan ja resurssien puutetta, mutta ei huomata sitä, mitä voitaisiin korjata ilman suurempia rahoja ja resursseja. Teksti kun vain sattuu olemaan aika tärkeä tekijä tv-draamassa, draamasta kun kuitenkin käsittääkseni on kysymys. Ko. sarjan kirjoittaja on onnistunut tuottamaan hyvääkin tavaraa, joten mitä ihmettä Maria Kallion kohdalla tapahtui? Kehno alkuperäismateriaali?

    Yhdys sana virheitä poimiva ja poistava ohjelma varmasti on joko jo olemassa tai pienin teknisin ratkaisuin toteutettavissa. En itse käytä korjaavia ohjelmia kirjoittaessani - pl. itselleni vieraammat kielet - joten kyseisenlainen toiminto saattaa nykyohjelmissa siis ollakin.

    Mitä näyttelemiseen tulee, sarjaanhan on haalittu tv/elokuvan ykköskaartia. Siis sitä, joka ON haalittava produktioon katsojalukujen varmistamiseksi. Tuttua ja turvallista. Onhan se näyttelijöillekin helpompaa esittää taas jälleen kerran yksioikoista itseään. Kukapa nyt ristiriitaisia hahmoja televisioonsa kaipaisi.

    VastaaPoista