M on kylmissään, mutta näytä sitä. Hän kieltää tunteen ja kääntää hitaasti itsensä tuntemaan jotain muuta, mutta ei vielä tiedä mitä. Hän haluaa kääntyä takaisin ja poistua, mutta jää odottamaan.
Jos tuuli riuhtaisisi yhden puutarhan suurista lasiovista auki, ulkomaailmaan räjähtänyt sade jähmettyisi ja hiljenisi hetkessä. Eteemme leviäisi jään maisema, joka ulottuisi yli puutarhan käpertyneiden kristallireunaisten puiden ja pensaiden, yli muurin, yli luistinradaksi muuttuneen kadun, yli kukkulan etelärinteen, yli rakennusmassan, yli joen, yli pilvenpiirtäjien, yli ulkoisenkin kehän ja yli miljoonien jälkeen miljoonien kuhisevan pesän, joka sekin pysähtyisi, jähmettyisi paikoilleen. Maailmassa ei värähtäisi mikään. Ei perhosen siipi, ei äänettömälle asetettu puhelin, ei lausuttu vale, ei silmät ihmettelemässä.
Ovi pysyy kiinni, eikä kylmyydelle ole pakotietä. Nuo kaksi jäävät sen sisään.
- Pidän siitä, että tulet kun pyydän. Olenko ikinä kiittänyt sinua siitä? Tilanteen tiedät ja tiedät minunkin sen tietävän. Haluaisin kuvitella, että sinussa olisi vielä... tai edes kunnioituksen rippeitä - edes nimikettäni 'vaimo' kohtaan. Vai pelkäätkö, että sinulle ei jää muuta kuin minä? Tule katsomaan silmiin pelkoasi, minä näytän sen sinulle.
Rva S näkee kiihkon välähtävän Mn silmissä. Hän tunnistaa sen, mutta ei ymmärrä sen oikeutusta. Sen perusteet - kontrolli kaiken yli ja tilanteen herruus - ovat kadonneet. Miehestä on tullut tottumuksensa orja.
Meillä on edessämme varmahitaasti etenevä käsikirjoitus, jolle on olemassa vain yksi, ohjaajan vaihtoehdoton loppu. Muita mahdollisuuksia ei ole. M näkee itsensä asettelemassa jalkojaan ja tarkistamassa kynsiään. Hän näkee edessään tumman puvun ja ulkoiset tunnusmerkit, joiden peiteltyä surkeutta ei alas ehtinyt sadekaan olisi pystynyt enempää korostamaan. M kieltäytyy näkemästä.
Olemme edenneet tilanteeseen, lopulliseen iskuun, jossa toinen heistä häviää, tuhoutuu ja toinen jää katsomaan tuhoa. Hymyillen, voimme uskoa.
M astelee Rva Sn perässä kuin uhrilammas. Hän voisi kääntyä ja kieltää kaiken, yrittää pyristellä ulos puhdistavaan sateeseen. Mutta hän vain askeltaa perässä ja hänen silmänsä ovat auki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti