torstai 12. maaliskuuta 2009

ILTAHÄMÄRÄN METSÄSSÄ 1/4

Oven metallinen raskaus avautuu edessämme väyläksi huudettuamme tunnussanan kolmannen kerran, ensimmäisen kerran tarpeeksi kovaa.

Jadeportaat katoavat pimeyteen. Askel askeleelta ne alkavat hehkua ja tuovat askeliin varmuutta. Jo astellut, taaksemme jäävät hehkuvat nekin hetken, mutta katsoessani taakseni on oven metalli jo pimeän vallassa. Suunta alas tarjoaa vain mustaa, portaiden olemassaolo on kuviteltava, mitään takeita ei minulla niistä ole.

Astelet varmasti. Silmiesi väri toistaa jadeportaiden väriä, sanot ja vaihdat partikkelin paikkaa ja jadeportaat saavat värinsä silmistäsi. Hohteestasi. Naurahdan. Katseestasi huolimatta hermostuneesti. Et kertonut minulle mihin olemme menossa. Voin vain seurata.

Edessämme avautuu luola. Lähimpänä olevat seinät valuvat vettä ja vesi hohtaa sekin vihreänä. Vihreä hehku jatkuu kauemmas kuin pystyn näkemään. Tilassa on vain toinen valonlähde vesiseinien lisäksi. Ne ovat valkoista valoa hohtavia torneja, en näe mihin ne päätyvät, nostan katseeni, mutta se kohtaa vain pimeyttä. Tornit kurottavat ylös, taivaaseen. Niitä on paljon, lasken niistä lähimmät. 10? Tusina? Mutta sitten niiden takana on lisää ja niidenkin takana on lisää. Satoja? Tuhansia? Miljoonia? Ne jatkuvat loputtomiin. Valorunkoisten puiden metsä. Aina silloin tällöin lähellä oleviin valorunkoihin aukeaa valokeila ja ulos tai sisään pujahtaa täysin vihreä hahmo.

Yksi niistä nousee portaita meitä kohti. Vihreät hiukset, vihreät kasvot, vihreä vartalonmyötäinen, ohutkankainen asu, vihreät pehmeäliikkeiset kengät. Hän hymyilee ja kasvojen vihreään avautuu purppuranpunainen aukko. Olennon suu aukeaa hymyn saavutettuaan vielä suuremmaksi, yli mahdollisen. Voin kuvitella leukaluiden naksahtavan, kunnes koko purppurainen kita napsahtaa kiinni ja sulaa jälleen hymyksi. Nyt vain niin helläksi, että voin vain kevyesti aistia häivähdyksen ohueksi viivaksi kavenneesta purppurasta.

Olento kääntyy, nostaa kätensä suuressa pyöreässä kaaressa kohti yhtä valorunkoa ja lähtee kävelemään sitä kohti. Me seuraamme sitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti