maanantai 9. maaliskuuta 2009

C 8/8

Lasin pinnassa juoksee numerosarja. Käännän päätäni nähdäkseni sen alkuperän. Oikealla ikkunan, aukion ja kadun toisella puolella on suuri valkomarmorinen seinä, yksi alueen monista. Sen pinnalla oranssina juokseva pitkä numerosarja on sama, jonka näen lasissani. 93 427 438 800. 93 427 498 100. 93 428 300 900. Luku kasvaa, mutta en näe sen kasvussa logiikkaa. Pysäytän palvelijan.

- Voitteko sanoa, mikä lukusarja tuo on?
- Luonnollisesti. Se kertoo Kuuden Puun Kukkulalla tarjottujen nautintojen ja palveluiden yhteenlasketun kumulatiivisen myynnin aamun ensimmäisestä ostoksesta lähtien. Mutta vain tämän päivän, ja osan seuraavaa siis, aina kello 06:00 saakka. Aamun varhainen tunti on täällä keskiyö, vuorokauden vaihto. Silloin kaikissa alueen baareissa, ravintoloissa, taidegallerioissa, hotelleissa, kylpylöissä, elokuvateattereissa, teattereissa, konserttisaleissa, peliluolissa, herkkupuodeissa, designboutiqueissa, elämän koko kirjon kattavissa palveluissa tulee tasan neljän sekunnin tauko muistuttamaan meitä kaiken katoavaisuudesta. Suurin osa asiakkaistamme osaavat arvostaa tuota hetkeä, täydellistä pysähtymistä. He jopa odottavat sitä. Jos tuo hetki tulisi nyt, jähmettyisin edessänne, hymy huulillani, katseeni luotuna kohteliaasti hieman teidän ohitsenne. Kaikkea tätä juuri nyt teille esittelevä käsivarteni ja sen ylös avautunut kämmen - kuin kukka - pysähtyisi sekin. Tasan neljän sekunnin ajan. Ja jos olisimme onnekkaita, kuten voimme teistä ja muista tänä iltana luonamme vierailevista päätellä, tulisi tuon neljän sekunnin ajaksi aivan hiljaista. Oletteko jo kokeneet pysähtyneen, hiljaisen hetkemme?
- Mutta koska elämme vielä yön todellisia hetkiä, ilmestyisikö juomani hinta tuohon lukusarjaan, jos suorittaisin siitä teille maksun?
- Luonnollisesti. Automaatiomme laskee sen siihen välittömästi maksun tapahtuessa. Saanko ehdottaa? Olkaa hyvä ja ottakaa itsellenne seteli.

Tarjoilija luo ihastelevan silmäyksen kapeaan, vain setelit huolivaan lompakkooni. Otan sieltä setelin, jonka arvo on kaksi kertaa juomani, jota vielä siemailen.

- Olkaa hyvä ja ojentakaa se minulle. Ei vielä, olkaa hyvä. Vasta kun lukusarjaan tulee hiljainen hetki. Nyt.

Asetan setelin tarjoilijan käteen ja aivan, juoman hinta välähtää numerosarjan jatkoksi ja sitten katoaa muiden maksettujen nautintojen joukkoon verkkokalvollani.

- Kuten huomasitte, maksu tapahtui setelin koskettaessa kättäni ja automaatiomme tietenkin laski sen arvosta vain tuon juomanne arvon. Tässä teille kuuluvat loput.
- Kuinka tiesitte odottaa oikeaa, hiljaista hetkeä?
- Tuosta lukusarjasta on löydettävissä rytmi. Puhumme kuitenkin Kuuden Puun Kukkulan suuruusluokan kokonaisuudesta. Myyntitapahtumien kasvaessa tarpeeksi suureksi siihen ilmaantuu logiikka, joka on pettämätön. Toisinko teille toisen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti