perjantai 6. helmikuuta 2009

M & C 1/2

M

Joskus unen ja valveen välimaastossa näen sen.

Sen kuvaa vertaan nyt edessäni olevaan, liekkien loimottamiin kasvoihin ja niissä on minulle paljon tuttua, mutta ne eivät ole uneni kaltaiset. Katson liekkien tuolle puolen ja nostan lasini silmieni eteen, tulen eteen, en tervehdykseksi vaan nähdäkseni hetken kultaista kirkkautta ennen kuin annan sen lämmittää sisuksiani, eikä minulla ole enää kylmä. Ehkä tuo nuotion toisella puolella istuva sittenkin lämmittää minua. Ehkä vain tämän jo ympärillemme laskeutuneen yön ajan. Ehkä se riittää.

C

Pronssinen pullo kumartaa ja täyttää lasin edessäni. Ilman kipua liikkuva käteni nostaa kämmenelleni istahtaneen lasin huulilleni ja maistan sen sisältämää nestettä, jonka matka ruokatorveani alas tuo muistumia lämmöstä ja rakkaudesta. Muistumia tulevaisuudesta? Näen nesteen pinnassa yötaivaan tähdet ja nostan katseen ylös. Baarin seinät katoavat pimeyteen ja sulautuvat tähtisiin galakseihin yllämme. Otan toisen kulauksen ja juomalla tähdet itseeni säilytän tämän hetken niin kauan kuin tähdillä on nimet.

Tähtikirkkaina öinä ei sada ja minulla on lämmin ja kuiva.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti