sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Yhteiskunnan tappio

Lakivaliokunta on näemmä ottanut lusikan kauniiseen käteensä ja päättänyt nostaa lakialoitteen tasa-arvoisesta avioliittolaista esityslistalle ja käsittelyyn. Lakialoitteen kanssa vitkuttelu ja vitkuttelun selittely alkoikin jo saada farssimaisia piirteitä. Tasa-arvoisen avioliittolain toteutuminen Suomessa on vain ajan kysymys, sillä enemmistö suomalaisista (57%) sanoo, että samaa sukupuolta oleville tulisi antaa oikeus avioitua. Kaikkien suomalaisten tasavertaisuutta lain edessä vastusti 32 prosenttia vastaajista. Vastaajista 12 prosenttia ei osannut määritellä kantaansa. Suuntaus suomalaisten asenteissa vain tukee pyrkimyksiä tasavertaisemman, kaikille hyvän Suomen luomisessa. Suomi olemme me.

Ajatus kaikkien suomalaisten tasavertaisuudesta on jo kirvoittanut hikikarpaloita useammallekin otsalle. Hyvänä esimerkkinä kansanedustaja (ps) Mika Niikon kirjoitus Helsingin Sanomien mielipideosastolla lauantaina 23.02.2013. Heppoisa kirjoitus - jota en itse kutsuisi edes mielipidekirjoitukseksi, sillä mielipiteetkin pitäisi pystyä perustelemaan - oli halpaa politikointia, josta ajattelevan ihmisen on vaikea saada tolkkua.

Ehkä Niikko haikailee aikaa, jolloin poliittisen keskustelun kovimman ytimen tarjosivat hokemat. Hokemissa oli se hyvä puoli, että jos niitä hoki tarpeeksi, kansalainen uskoi, koska se halusi uskoa. Uskova ei ajattelua tarvitse. Suomi oli rähmällään. Niikon harjoittama kirjoittelu käyttää esimerkiksi ilmaisuja "... on perusteltua.", mutta jättää asian perustelematta. Ei mene enää läpi. Kuten ei mennyt läpi puolueen puheenjohtajan Timo Soinin perustelu sille, miksi hän ei voi olla rasisti BBC:n HARDtalkin haastattelussa vastikään.

Katsotaanpa lisää Niikon kirjoitusta. Niikko tuntuu kritisoivan lehtiä, jotka antavat paljon palstatilaa tasa-arvoista avioliittolakia kannattaville, vaikka lakialoitteen allekirjoittaneita on 76. Ehkä Niikolta jää huomaamatta, että keskustelu aiheesta on antanut myös hänelle palstatilaa valtakunnan ykköslehdessä. Emmekä puhu pelkästään palstatilasta, sillä ei Niikolta, eikä monelta muultakaan ole jäänyt huomaamatta, kuinka kätevän keppihevosen neljän kirjaimen yhdistelmä HOMO voi tarjota. Ole hyvä, edustaja Niikko, saat kiittää, mutta yllätyksenä tuskin tulee se, että minun laillani moni muu on kyllästynyt olemaan halpahintaisen politikoinnin välineenä. Yllätyksenä tuskin tulee sekään, että nyt Niikko aateveljineen tarttuu homoon kuin hukkuva oljenkorteen, koska tasa-arvoisen avioliittolain toteutuessa keppihevonen kiitää, kumartaa ja poistuu näyttämöltä nopeammin kuin hevosenliha lasagnesta.

Lukeminen jatkuu, ei mitään uutta taivaan alla, mutta sitten tekstiin - jonka ainoaksi saavutukseksi taitaa jäädä sen lyhyys - ilmestyy jotain, joka saa minut putoamaan kärryiltä. Niikon muotoiluun ihmiskunnan kokemukseen perheyksikön merkityksestä hyvinvoivan yhteiskunnan rakentamisessa ei minulla ole mitään lisättävää, juuri näin, juuri sitähän tässä ollaan hakemassa, mutta mitä ihmettä tarkoittaa ihmiskunnan yleinen havainto biologisista tosiasioista avioliiton perusteena? Puhuuko Niikko pimpeistä ja pippeleistä vai mistä tässä on kysymys?

Niikko jatkaa:

Jos avioliittoinstituutio käsitteenä poistuu, yhteiskunta ei enää tarjoa perusrakennetta, joka turvaa normaalia perheyksikön muodostusta ja suvunjatkamista.

Mihin ihmeessä avioliittoinstituutio tai sen käsite ovat poistumassa, edustaja Niikko? Missä on se lakialoite, jonka tavoitteena on avioliittoinstituution poistaminen? Ettei Niikko vain nyt syyllistyisi asiaan perehtymättömien pelotteluun. No, eipä mitään uutta taivaan alla tässäkään.

Sitten Niikko menee metsään, niin että rytisee.

Yhdenvertaisuus on käsitteenä ongelmallinen. Jos se toteutetaan absoluuttisesti, kaikilla vähemmistöillä on täsmälleen samat oikeudet. Se, mihin raja vedetään, riippuu viime kädessä arvoista.

Totta helvetissä kaikille, toistan: totta helvetissä kaikille kuuluu täsmälleen samat oikeudet riippumatta siitä, kuuluuko vähemmistöön tai enemmistöön. Kysymys on yhtäläisistä oikeuksista ja velvollisuuksista kaikille suomalaisille. Vai haistanko tässä taas Niikon pelottelua, jota aatetoverinsa ovat ennenkin harrastaneet? Keskustelemmeko nyt koirien mahdollisesta oikeudesta solmia avioliitto isäntänsä kanssa? Havittelevatko koirat sellaista oikeutta? Vetoavatko koirat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin? Käsittääkseni tärkeä osa koirien oikeuksista määritellään eläinsuojelulaissa, vai olenko erehtynyt? Vai puhuuko Niikko pedofiliasta, josta on jo säädetty Suomen laissa? Vai olenko jälleen erehtynyt?

Niikon kirjoitus huipentuu suureen kysymykseen... luomisjärjestyksestä.

Kansanedustajien tulee päättää siitä, kuinka pitkälle olemme valmiita menemään etsiessämme tasa-arvoa romuttamatta luomisjärjestyksen mukaisia arvoja.

Niin, pitihän tähän perusteettomaan sillisalaattiin saada vielä kristinuskokin, sillä eikö Niikko vetoa juuri siihen puhuessaan luomisjärjestyksestä? Ai niin, vilahtihan tuolla raamattukin. Se taisi jäädä sokeaan kulmaan, koska näilläkään Niikon arvoilla ei ole mitään tekemistä minun elämäni kanssa.

Tasa-arvoisessa avioliittolaissa ei ole kysymys arvoista, jotka venyvät ja paukkuvat aina tarpeen vaatiessa miten päin vain, vaan oikeuksista:

Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. (Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 1. artikla)

Jos pidämme tämän yksinkertaisen periaatteen mielessämme, ei suomalainen yhteiskuntakaan voi hävitä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti