Jestem mężaty...

Uniwersytet Warszawski ja Polonicum vuonna 2011. Harjoittelimme rakenteita "Opiskelen puolaa, koska..." ja "Opiskelen puolaa, voidakseni...". Kysymys siis kuului "Dlaczego uczysz się polskiego?" eli "Miksi opiskelet puolaa?".

Pieni ja Pani Annan rautaisella otteella luotsaama ryhmä oli hyvin kansainvälinen. Myös syyt opiskella puolaa olivat moninaiset. Kuka opiskeli musiikkia, kuka työn takia, joku oli muuttanut miehensä työn perässä Puolaan, kuka oli naimisissa puolalaisen kanssa. Minä tietenkin vastasin:

"Uczę się polskiego, bo mój mężczyzna jest z Polski."  

Opiskelen puolaa, koska mieheni on puolalainen (Puolasta).

— Haa! kuului kiinalaisen opiskelijatoverini hihkaisu. — Sami teki virheen!

Pani Annan ilme oli sanalla sanoen... No, vastaukseni oli kieliopillisesti täydellinen, mutta sisällöltään kiinalaiselle rouvalle epäilyttävä. Siitä reaktio. Sääliksi kävi loistavaa opettajaamme Pani Annaa, mutta toisaalta mietin, mikä rikkaus onkaan saada opettaa puolaa hyvin erilaisista taustoista tulleille ihmisille.

Samantyyppinen tilanne toistui vain pari päivää sitten, kun pääsin tutustumaan (kiinalaiseen) kollegaan. Meitä oli siinä keskustelemassa kolme kirjalijaa, kaksi suomalaista ja hän. En edes muista mihin asia liittyi, mutta puhuin aviomiehestäni. Seuraavaksi kiinalainen kirjailijatar ehättikin kysymään, että olenko minä tuossa parisuhteessa miehen vai naisen roolissa. Tuota kysymystä en ollutkaan kuullut sitten... en muista. Suomalainen kirjailijatar, kollega ja ystävä kalpeni vieressäni.

Jokin tässä paljon nähneessä ja monissa liemissä keitetyssä olevaisuudessani sai minut hetken verran punnitsemaan sitä, mitä kiinalainen kollegani mahdollisesti tarkoitti. Ehkä hän ei tiedustellutkaan sitä, minkälaista avio-onnea harjoitamme mieheni kanssa. Sitäkin kun on udeltu, mutta kuten sanottua jo kauan sitten. Toinen vaihtoehto olisi tietenkin kiitää mielenkiintoisesta seurasta, mutta onneksi pidin pienen tuumaustauon. 

— Tarkoitatko jotain, joka liittyisi yin-yang -vastinpariin? kysyin

— Kyllä, juuri sitä, vastasi hän.

— Entä sinun aviomiehesi? Onko hän sitten miehen vai naisen roolissa?

Kiinalainen kirjailijatar oli jo aiemmin puhunut nimenomaan suomalaisesta aviomiehestään, joten en syyllistynyt hetero-olettamukseen.

— Hän on nainen. Minä olen mies, vastasi kiinalainen kollegani.

Häntä oli helppo uskoa. 

Puolan kieli on hyvin tietoinen sukupuolesta. Substantiiveilla on kolme sukua — maskuliini, feminiini ja neutri — ja taivutukset sen mukaiset. Sitten on vielä elolliset maskuliinit, ts. miehet ja miestä tarkoittavat sanat, jotka taipuvat aivan omalla tavallaan. Niihin oltaisiin päästy vasta seuraavalla kurssilla. Se siitä.

Olen avioliitossa, mutta miten sen voisi ilmaista puolaksi? Olen mies, joten minuun liittyvät adjektiivit päättyvät kirjaimeen y. Jestem zmęczony, sanon varmaan viimeistään iltapäivällä, kiitos aamun aikaisen herätyksen. Jestem zmęczona, sanoisi nainen. Tämä vielä selkeää.

Aviossa oleva puolatar sanoisi: Jestem mężatką. Ilmaisussa on johdettu sana "olla naimisissa" mężatka sanasta mąż eli aviomies. Hän on siis "aviomiehitetty".

Mies sanoisi Jestem żonaty, olen "aviovaimotettu". Vaimo siis on żona.

Aikuinen puolalainen ei välttämättä enää huomauttaisi ilmaisustani Jestem mężaty. Tai sitten huomauttaisi, sillä sanaa mężaty ei (vielä) löydy puolan kielen sanakirjasta. Kuten ei taida löytyä vielä naispuolista presidenttiäkään tarkoittavaa sanaa vai oliko se niin, että se tarkoittaakin istuvan presidentin vaimoa?

Öh I.

Sen lisäksi monelle puolalaiselle koko käsite on käsittämätön: miten niin mies olisi naimisissa miehen kanssa? Lapsi tietenkin avaisi suunsa heti, sillä lapset saattavat itsekin tehdä saman virheen puhuessaan aikuisista naimisissa olevista kanssapuolalaisistaan. 

Öh II, toivottavasti en nyt tehnyt suurta virhettä, sillä huomaan, että mężatka on substantiivi ja taipuu kuten substantiivi, kun taas żonaty vaikuttaa adjektiivilta... No, tällä mennään.